Se alkaa surinasta, jonka l\u00e4hdett\u00e4 h\u00e4n ei voi viel\u00e4 paikantaa. H\u00e4n hakee katseellaan tyynen j\u00e4rven pintaa ja tutkii, n\u00e4kisik\u00f6 h\u00e4n parven h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4\u00e4 taivasta vasten.<\/p>\n
Mehil\u00e4inen se ei ole, eik\u00e4 h\u00e4n usko, ett\u00e4 se olisi mik\u00e4\u00e4n muukaan pisti\u00e4inen, koska ne ovat hakeutuneet jo t\u00e4h\u00e4n aikaan pesiens\u00e4 suojaan. Paarma? Ei. Surina ei ole riitt\u00e4v\u00e4n matala eik\u00e4 siin\u00e4 ole mukana sellaista rohinaa, joka on saanut jotkut vertaamaan sit\u00e4 pommikoneeseen. Korento? No, ei todellakaan, ei edes suurin aitosudenkorennoista, koska senkin voi kuulla vasta, kun se pys\u00e4htyy paikalleen muutaman metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n saaliistaan.<\/p>\n
Lopulta h\u00e4nen on pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n tunnista lajia, vaikka h\u00e4n on toisaalta kiusallisen varma, ett\u00e4 h\u00e4n on kuullut \u00e4\u00e4nen satoja kertoja. Kokemus h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 se ei olekaan hy\u00f6nteinen. On asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t liity mill\u00e4\u00e4n tavalla hy\u00f6nteisiin vaan niin kuin veli sanoisi, tavalliseen mutta h\u00e4nelle outoon el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ni on juuri n\u00e4it\u00e4 asioita, taloja ja aitoja ja autoja ja veneit\u00e4 joista ihmiset puhuvat. Tai polkuja ja teit\u00e4, joita my\u00f6ten ihmiset rynt\u00e4\u00e4v\u00e4t huomaamatta sit\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 siihen sivuun, tarkkaamattomilta silmilt\u00e4 piiloon.<\/p>\n
H\u00e4n ajattelee ihmisi\u00e4 ja huokaisee. Sitten h\u00e4n keskittyy j\u00e4lleen kuuntelemaan. \u00c4\u00e4ni ei tunnu l\u00e4henev\u00e4n. Tasainen ja vakaa rrrrrrrrr. Nyt h\u00e4n on jo aivan varma, ettei \u00e4\u00e4ni tule hy\u00f6nteisest\u00e4, ja h\u00e4nen mielenkiintonsa herpaantuu.<\/p>\n
Jalat ovat m\u00e4r\u00e4t. H\u00e4n on seissyt nilkkojaan my\u00f6ten matalassa vedess\u00e4 tutulla kalliorannalla. H\u00e4n ei tied\u00e4, kuinka h\u00e4n on tullut siihen, mutta h\u00e4n tajuaa olevansa Okanlahdella, Pet\u00e4isell\u00e4 kaukana kotoa. Se on yksi heid\u00e4n viime kes\u00e4n rantautumispaikoista. Takana lahdenpohjukkaan laskee pitk\u00e4 paino-oja syv\u00e4lt\u00e4 tihe\u00e4st\u00e4 mets\u00e4st\u00e4 ja r\u00e4mesoilta. Monta hienoa otosta, joita ei tarvinnut en\u00e4\u00e4 editointip\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 leikell\u00e4. Edess\u00e4 vastarannalla on Haukkavuori, jyrkk\u00e4 rinne, joka alkaa suoraan vedest\u00e4. He k\u00e4viv\u00e4t siell\u00e4 kerran, eik\u00e4 siell\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n. Satunnaisia paarmoja, jokunen hirvik\u00e4rp\u00e4nen. Lajistoltaan k\u00f6yh\u00e4, koska ranta on niin jyrkk\u00e4, ettei hy\u00f6nteisille l\u00f6ydy sielt\u00e4 juuri sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
On jo melkein pime\u00e4\u00e4 ja y\u00f6 on tulossa. Viel\u00e4 pari viikkoa aikaisemmin h\u00e4n oli n\u00e4hnyt kulkea kotirannalla koko y\u00f6n , mutta nyt kaikki on jotenkin muuttunut. H\u00e4n havaitsee, kuinka Haukkavuoren rinteen yksityiskohdat katoavat. Sinne t\u00e4nne veden rajaan on syttynyt valoja. Kaikki ik\u00e4\u00e4n kuin odottaa, siell\u00e4kin, h\u00e4nen kanssaan. H\u00e4n ei tied\u00e4, mit\u00e4.<\/p>\n
Ja taas h\u00e4n kuulee sen \u00e4\u00e4nen, saman surinan, josta h\u00e4nen oli \u00e4sken pakko aloittaa kaikki. Nyt h\u00e4n tajuaa lopultakin, mik\u00e4 se on: per\u00e4moottori, veneen per\u00e4moottori. \u00c4\u00e4ni on viel\u00e4 niin heikko, ettei siit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko vene tulossa vai menossa. Moottori ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole iso. Se on Johnson tai Evinrude, veli sanoisi. Tai jos se on Yamaha, niin se on tosi pienitehoinen, nelj\u00e4 tai korkeintaan viisi heppaa, veli jatkaisi, koska se tiet\u00e4\u00e4 ne asiat.<\/p>\n
Samassa moottorin \u00e4\u00e4ni voimistuu. H\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 vene on k\u00e4\u00e4ntynyt Mustasaaren etel\u00e4puolelle, ja nyt h\u00e4n voi jo kuulla heikosti, kuinka vesi loiskuu ja solisee sen keulassa, kun se halkoo tyynt\u00e4 j\u00e4rvenpintaa. Venett\u00e4 ja sen matkustajia ei voi viel\u00e4 erottaa tummaa rantaa vasten, mutta joku siell\u00e4 on.<\/p>\n
Yht\u00e4kki\u00e4 moottori pys\u00e4htyy ja j\u00e4rvenselk\u00e4 on aivan hiljainen. Sitten veneen suunnalta alkaa kuulua kolinaa. Ilma kantaa sel\u00e4n ylitse ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 pohjarallien ja istuintuhtojen \u00e4\u00e4ni\u00e4, kun joku vaihtaa paikkaa, kulkee per\u00e4st\u00e4 keskituhdolle ja sen ylitse, ja samassa h\u00e4n n\u00e4kee kaiken mit\u00e4 tapahtuu. Keulassa makaa nuori nainen, jonka kasvot ovat kalvakkaan valkoiset ja jonka silm\u00e4t ovat kiinni. Veneen kuljettaja kumartuu naisen ylitse ja yritt\u00e4\u00e4 korjata hiuksia pois t\u00e4m\u00e4n silmien p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kiharat haraavat vastaan. Vasemmalla ne laskeutuvat kauniisti ohimolle, mutta oikealla maksoittunut veri sotkee ne ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi paakuksi eik\u00e4 mies koskekaan niihin vaan vet\u00e4\u00e4 nopeasti k\u00e4tens\u00e4 takaisin.<\/p>\n
Kuljettaja alkaa touhuta veneess\u00e4. Mies etsii k\u00e4teens\u00e4 k\u00f6yden, pujottaa sen veneen pohjalta l\u00f6ytyv\u00e4n muurikiven rei\u00e4n l\u00e4vitse ja sitoo sen j\u00e4lkeen k\u00f6yden vapaan p\u00e4\u00e4n naisen vasempaan nilkkaan. Sitten miehen on pakko istahtaa veneen keskituhdolle. H\u00e4n hengitt\u00e4\u00e4 raskaasti, istuu hiljaa paikoillaan, tuntuu nieleksiv\u00e4n jotakin. Lopulta kuljettaja pakottaa itsens\u00e4 j\u00e4lleen liikkeelle. H\u00e4n tarttuu naista polvitaipeista ja siirt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n jalat veneen reunan ylitse. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy naisen p\u00e4\u00e4n yl\u00e4puolelle ja tarttuu t\u00e4t\u00e4 kainaloiden alta. Ensin toinen ja sitten toinen pakara luiskahtaa reunan ylitse, ja nainen lep\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4siens\u00e4 varassa. Taaskin kuljettaja keskeytt\u00e4\u00e4 kaiken, ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n ajattelisi viel\u00e4 jotakin.<\/p>\n
Lopulta kuljettaja antaa otteensa raueta, ja naisen hartiat painuvat veden alle. Nainen alkaa vajota v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kohti pohjaa, ja miehell\u00e4 tulee kiire heitt\u00e4\u00e4 muurikivi veteen, pinnan alle jo kokonaan vajonneen ruumiin viereen. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00f6ysi kiristyy ja nyk\u00e4isee naisen pystysuoraan. K\u00e4det levi\u00e4v\u00e4t sivulta kohti pintaa ja ruumis katoaa syvyyteen.<\/p>\n
Menee muutama sekunti, ettei mik\u00e4\u00e4n liikahda, mutta yht\u00e4kki\u00e4 tapahtuu jotakin aivan kummallista. Kuljettaja sukeltaa naisen per\u00e4\u00e4n. Vene j\u00e4\u00e4 keikkumaan yksin keskelle pime\u00e4\u00e4 selk\u00e4\u00e4. Mies py\u00f6rii viel\u00e4 hetken h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 pinnan alla kuin juuri suuntansa kadottanut. Sitten se rauhoittuu, hengittelee hetken rauhassa ja tunnustelee. Vesi kylmenee kohti pohjaa. Valkeat jalkapohjat vilahtavat h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ja mies katoaa syvyyksiin.<\/p>\n
Kuluu puoli minuuttia, tai viisi, on vaikeaa arvioida aikaa. Musta vesi ei ole v\u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n aikaan ja h\u00e4n, joka n\u00e4kee kaiken, miettii jo hetken, olisiko kuljettaja tullut yl\u00f6s jossakin muualla, mutta lopulta h\u00e4n n\u00e4kee jotakin vaaleampaa, joka kuultaa veden l\u00e4vitse. Mies on levitt\u00e4nyt raajansa niin kuin ihminen siin\u00e4 yhdess\u00e4 \u00e4idin taidekirjassa, k\u00e4det sivuille kello kolmeen ja yhdeks\u00e4\u00e4n ja jalat viiteen ja seitsem\u00e4\u00e4n. Kun h\u00e4n oli pienempi, \u00e4iti nosti sen kirjan h\u00e4nen eteens\u00e4 ja sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n saisi tutkia v\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4kin etk\u00e4 aina vain niit\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n
Mies ei ole liikahtanutkaan oudosta asennostaan, mutta keuhkoissa ja koko kehon kattavassa verenkierrossa oleva happi nostaa h\u00e4net lopulta kokonaan pintaan. Mies alkaa liikahdella. Oliko h\u00e4n \u00e4sken tajuton ja virkosi juuri, sit\u00e4 on mahdoton tiet\u00e4\u00e4. Vene on ajelehtinut jo ainakin kymmenen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mutta nyt mies etsii sen vaaleana kajastavan kyljen ja kauhoo hitaasti sen luokse. Sitten h\u00e4n kampeaa itsens\u00e4 takaisin veneeseen ja rojahtaa sen per\u00e4tuhdolle. Miehen olisi viel\u00e4 k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 per\u00e4moottori, koska l\u00e4himp\u00e4\u00e4n rantaan on melkein kilometrin matka eik\u00e4 sit\u00e4 matkaa souda kukaan huvikseen.<\/p>\n
Moottori k\u00e4ynnistyy ja vene k\u00e4\u00e4ntyy takaisin samaan suuntaan, mist\u00e4 se on ilmestynytkin. Muutaman sekunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 se on kadonnut h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 sit\u00e4 voi en\u00e4\u00e4 katseella tavoittaa.<\/p>\n
Y\u00f6 on pimeimmill\u00e4\u00e4n, ja maailma jatkaa huimaa py\u00f6rimisliikett\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa koko tietoisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana h\u00e4nest\u00e4 tuntuu, ettei h\u00e4n osaa arvioida lainkaan ajan kulua. Katosiko mies ja vene kuvasta juuri \u00e4sken? Vai joko siit\u00e4 jo tunti aikaa? Vai tapahtuiko kaikkea edes? Alkaa viilet\u00e4. H\u00e4n v\u00e4risee kylm\u00e4st\u00e4. H\u00e4n toivoisi, ett\u00e4 veli tulisi apuun, mutta jostakin syyst\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ettei veli tule en\u00e4\u00e4. Viimeksi kun h\u00e4n muisti, h\u00e4n oli seissyt viel\u00e4 Jankon kivill\u00e4 ja tarkkaillut typer\u00e4\u00e4 sauvaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4, joka yritti kutoa verkkoa aivan mahdottomaan paikkaan.<\/p>\n
Siit\u00e4kin havainnosta on nyt jo mittaamattoman pitk\u00e4n aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Se alkaa surinasta, jonka l\u00e4hdett\u00e4 h\u00e4n ei voi viel\u00e4 paikantaa. H\u00e4n hakee katseellaan tyynen j\u00e4rven pintaa ja tutkii, n\u00e4kisik\u00f6 h\u00e4n parven h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4\u00e4 taivasta vasten. Mehil\u00e4inen se ei ole, eik\u00e4 h\u00e4n usko, ett\u00e4 se olisi mik\u00e4\u00e4n muukaan pisti\u00e4inen, koska ne ovat hakeutuneet jo t\u00e4h\u00e4n aikaan pesiens\u00e4 suojaan. Paarma? Ei. Surina ei ole riitt\u00e4v\u00e4n matala eik\u00e4 siin\u00e4 ole mukana sellaista rohinaa, joka on saanut jotkut vertaamaan sit\u00e4 pommikoneeseen. Korento? No, ei todellakaan, ei edes suurin aitosudenkorennoista, koska senkin voi kuulla vasta, kun se pys\u00e4htyy paikalleen muutaman metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n saaliistaan. Lopulta h\u00e4nen on pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n tunnista lajia, vaikka h\u00e4n on toisaalta kiusallisen varma, ett\u00e4 h\u00e4n on kuullut \u00e4\u00e4nen satoja kertoja. Kokemus h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 se ei olekaan hy\u00f6nteinen. On asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t liity mill\u00e4\u00e4n tavalla hy\u00f6nteisiin vaan niin kuin veli sanoisi, tavalliseen mutta h\u00e4nelle outoon el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ni on juuri n\u00e4it\u00e4 asioita, taloja ja aitoja ja autoja ja veneit\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":544,"featured_media":351,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[114,4],"tags":[16,41,18,17,40],"class_list":["post-166","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","category-romaanit-ote","tag-jannitys","tag-luonto","tag-perhe","tag-rikos","tag-ruumis"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=166"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":390,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions\/390"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}