Moottoripy\u00f6r\u00e4 s\u00e4ks\u00e4tti esiin kaupungin pohjoislaidalta, ysk\u00e4isi pari \u00f6ljynkatkuista savupilve\u00e4 sokkeloisissa kortteleissa, l\u00f6ysi oikean kujan ja l\u00e4hti seuraamaan sit\u00e4. Vanhaa 350-kuutioista Hondaa ohjasi r\u00e4hj\u00e4isiin vaatteisiin pukeutunut, nelikymppinen mies, jonka kaulasta roikkui pieni radiopuhelin. Takana satulassa istui farkkuissa ja ulkoilutakissa hieman nuorempi nainen. Matkatavaroina heill\u00e4 oli vain se mit\u00e4 mahtui py\u00f6r\u00e4n sivulaukkuihin ja naisen reppuun. Repusta pilkotti esiin k\u00e4sinmaalatun puunuken p\u00e4\u00e4.
\nTie kiemurteli yl\u00f6s pieniin kyl\u00e4ntapaisiin ja mit\u00e4tt\u00f6mien, jyrkk\u00e4rinteisten peltotilkkujen ymp\u00e4r\u00f6imiin maataloihin. Mit\u00e4 korkeammalle he ajoivat, sit\u00e4 louhikkoisempaa oli maasto. Jyrkist\u00e4 nousuista huolimatta polkupy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 n\u00e4kyi. Heill\u00e4 oli kapearenkaiset, monivaihteiset uudet py\u00f6r\u00e4t, kyp\u00e4r\u00e4t, vartalonmy\u00f6t\u00e4inen asu ja tiukka ilme. He rehkiv\u00e4t yl\u00f6s tien p\u00e4\u00e4tepisteeseen asti, mihin oli merkitty luonnonpuiston reittiopasteet, ja laskettelivat sielt\u00e4 py\u00f6rrytt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6ksyt takaisin alas. Heid\u00e4n pohkeensa olivat pahkuraisia ja kovia kuin kivet.
\nKaksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 kiisi matalalla kaupungin halki ja repi auki taivaan sen ylt\u00e4. Sen kuultuaan mies pys\u00e4ytti moottoripy\u00f6r\u00e4n. He nousivat satulasta ja k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t katsomaan taakseen. Moottorin rytmik\u00e4s jumputus peitti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n metsik\u00f6n \u00e4\u00e4net, mutta asutuksen suunnasta kantautuvat poliisien sireenit erottuivat selv\u00e4sti.
\nMetropoli levitt\u00e4ytyi horisontin poikki, l\u00e4nnen tasangoilta it\u00e4\u00e4n l\u00e4hes merelle asti, laajana, poltetun sienan ja ter\u00e4ksen v\u00e4risen\u00e4, r\u00e4hisev\u00e4n\u00e4 ja levottomana. Keskustaa halkova joki v\u00e4l\u00e4hti auringon valossa, lasiset tornitalot sieppasivat heijastuksen ja sirottivat sen eteenp\u00e4in.
\nYdinkeskustassa kipusi korkeuksiin mit\u00e4 tutuin pilvenpiirt\u00e4jien ryp\u00e4s, yrityskauppakeskuksen hilseinen ter\u00e4stetraedri, rahoitusyhti\u00f6iden kulmikas tornitalo, korkeana neulana kohoava Globaldalen konttori ja Dassault Syst\u00e8mesin kaksi puolikuun muotoista, kulkuputkilla yhdistetty\u00e4 tornia. Pyramidi, Molo, Parsinneula ja Kissankehto, niin niit\u00e4 kutsuttiin.
\nPilvenpiirt\u00e4ji\u00e4 vasten painautui kymmeni\u00e4 matalampia, lasiter\u00e4ksisi\u00e4 rakennuksia, ja niiden v\u00e4lik\u00f6it\u00e4 rytmittiv\u00e4t h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n sympaattiset pikku talot, jotka olivat unohtuneet sinne menneilt\u00e4 vuosisadoilta. \u00c4lylaseilla olisi pystynyt erottamaan my\u00f6s keskustan ylle kohoavat maineikkaat virtuaaliveistokset.
\nLaaja linnoitus piirtyi joen partaalle. Siin\u00e4 oli kalliota kiert\u00e4v\u00e4 tukeva ulkomuuri, joka sulki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 useita linnanpihoja. Sen suojista l\u00e4\u00e4ninherra aikoinaan jakoi k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n, ja sen j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n paksut sein\u00e4t, jotka oli rakennettu yht\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4vin uhrauksin, uhkuivat umpimielisyytt\u00e4 ja voimaa. Juuri linnakkeen ymp\u00e4rille kaupunki oli alun perin kasvanutkin.
\nKauempana arkkitehtuuri tyrskysi eri suuntiin ja j\u00e4tti p\u00f6lyisi\u00e4 katukuiluja ajoneuvoille ja kaupungin jatkuvasti kasvavalle v\u00e4est\u00f6lle. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyi konttiasuntojen kirjavia rykelmi\u00e4, ja it\u00e4laidan slummi erottui ruskeana, reunoiltaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 tuhruna. Ilma oli raskas pakokaasuista ja l\u00e4mp\u00f6peitosta, jonka kaupunki oli teollistuessaan kasvattanut ja sen j\u00e4lkeen kietonut yh\u00e4 tiiviimmin ylleen. Kes\u00e4t olivat muuttuneet kuumemmiksi ja talvet m\u00e4remmiksi, ja samalla kaupungin sosiaalinen l\u00e4mp\u00f6tila oli noussut. El\u00e4m\u00e4 oli kiireist\u00e4, v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja infrastruktuurin horjahdellessa altista r\u00e4j\u00e4hdyksille.
\nNyt keskustan alueelta nousi useita savupatsaita, niin mustia, ett\u00e4 liekeiss\u00e4 paloi varmasti kumi, \u00f6ljy ja erilaiset kemikaalit. Kuului kumea, viipynyt jyr\u00e4hdys, josta et\u00e4isyyden takia oli vaikea sanoa, aiheuttiko sen ukkonen vai jokin r\u00e4j\u00e4hdys. Joen l\u00e4hettyville alkoi hitaasti kasvaa uusi savupilvi.
\nHe seurasivat vaitonaisina sen levi\u00e4mist\u00e4. Sitten he kapusivat takaisin Hondan p\u00e4\u00e4lle, mies polkaisi sen k\u00e4yntiin ja moottoripy\u00f6r\u00e4 jatkoi pakoaan kohti vuoristoa.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n