{"id":2497,"date":"2021-12-31T19:26:44","date_gmt":"2021-12-31T17:26:44","guid":{"rendered":"[%kirjamaa.fi\/tarinavirta%]"},"modified":"2022-01-01T16:57:41","modified_gmt":"2022-01-01T14:57:41","slug":"luomiskertomus-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/luomiskertomus-2\/","title":{"rendered":"Luomiskertomus"},"content":{"rendered":"

Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun Luoja teki minut, taivaallisen insin\u00f6\u00f6ritoimiston suunnitteluhuoneessa oli aivan helvetinmoinen h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4. Ty\u00f6t oli p\u00e4\u00e4sseet ruuhkautumaan ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Insin\u00f6\u00f6rien p\u00f6yd\u00e4t olivat t\u00e4ynn\u00e4 huojuvia paperipinoja ja kansioita jotka olivat niin paksuina tekem\u00e4tt\u00f6mien t\u00f6iden paljoutta, etteiv\u00e4t niiden kannet menneet kiinni.<\/span><\/p>\n

Luoja seisoi suunnitteluhuoneen ovella ja katsoi v\u00e4ke\u00e4\u00e4n, joka kiirehti takahuoneen kahvikoneen kautta omille ty\u00f6pisteilleen: toiset innokkaina, toiset pitempiaikaista uupumusta kasvoillaan kantaen. Insin\u00f6\u00f6rit laskivat h\u00f6yry\u00e4v\u00e4n kahvikuppinsa p\u00f6yd\u00e4lle paperipinkkojen viereen. He ottivat kyn\u00e4kotelosta lyijykyni\u00e4 ja puuv\u00e4rikyni\u00e4, laittoivat ne yhden kerrallaan terottimeen, py\u00f6rittiv\u00e4t kammesta jokaisen kyn\u00e4n ty\u00f6kuntoiseksi ja poimivat siten lattialta paperit jotka olivat irronneet pinkoista ja lenn\u00e4ht\u00e4neet p\u00f6yd\u00e4n alle heid\u00e4n touhunsa aiheuttaman ilmavirran voimasta<\/span><\/p>\n

My\u00f6s Luoja istui oman ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen, otin kyn\u00e4n ja arkin paperia ja alkoi piirt\u00e4\u00e4, ja oman luomisensa ohessa h\u00e4n jakoi p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 takaa teht\u00e4vi\u00e4 kullekin alaiselleen oman erikoisalansa mukaisesti. <\/span><\/p>\n

\u2013<\/span> sinulle kimalaiset, mehil\u00e4iset ja perhoset<\/span><\/p>\n

\u2013 <\/span>sinulle <\/span><\/span>h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit, luteet, loispisti\u00e4iset ja koit<\/span><\/p>\n

\u2013 <\/span>sinulle <\/span><\/span>maalinnut, vesilinnut ja ilmalinnut<\/span><\/p>\n

\u2013 <\/span>sinulle <\/span><\/span>kalat, matelijat ja nilvi\u00e4iset<\/span><\/p>\n

\u2013 <\/span>sinulle <\/span><\/span>oravat, hiiret, rotat ja lepakot<\/span><\/p>\n

\u2013 sinulle m\u00e4nnyt, kuuset, kookospalmut ja lumihiutaleet<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\u2013 <\/span>sinulle l<\/span><\/span>akat, karpalot ja variksenmarjat<\/span><\/p>\n

\u2013<\/span> ja minulle <\/span><\/span><\/span>voikukat, nokkoset, vuohenputket ja ne joiden nime\u00e4 en viel\u00e4 tied\u00e4.<\/p>\n

Niin alkoivat he uurastaa p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 urakkaa kukin kykyjens\u00e4 mukaan. Paperit t\u00e4yttyiv\u00e4t muodoista ja v\u00e4reist\u00e4. Arkkien kevyesti karhealle pinnalle piirtyi miljoonia erilaisia versioita suomujen ja kynsien, nenien, nokkien, kuonojen ja k\u00e4rsien, verkkosilmien, pistesilmien ja linssisilmien, hampaiden, h\u00f6yhenien ja haituvien moninaisista mahdollisuuksista. <\/span><\/p>\n

Niin armotonta oli ajattelun ankara tahti, ett\u00e4 piirt\u00e4jien hiukset harmaantuivat p\u00e4iv\u00e4n puurtamisesta naavan ja torvij\u00e4k\u00e4l\u00e4n s\u00e4vyihin ja siirtyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4lailta ja leukaperist\u00e4 inspiraationsa saaneina kallioiden liukkaille kiville ja korpikuusten oksien alle.<\/span><\/p>\n

Ja he saivat valmiiksi kaiken, mink\u00e4 he olivat sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ajatelleet tehd\u00e4. Ja kun p\u00e4iv\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4, suunnittelijat n\u00e4yttiv\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n Luojalle, joka ny\u00f6k\u00e4ytti hyv\u00e4ksyv\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja sanoi niist\u00e4 jokaisen hyv\u00e4ksi. Ja hienoja ne kaikki olivatkin. Kukin ainutlaatuinen ja korvaamaton ja juuri oikeanlainen omalla paikallaan. <\/span><\/p>\n

Kun luoja oli n\u00e4hnyt ja hyv\u00e4ksynyt kaiken mit\u00e4 insin\u00f6\u00f6rit olivat suunnitelleet, h\u00e4n antoi heille luvan l\u00e4hte\u00e4 lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja n\u00e4m\u00e4 siivosivat p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4, laittoivat tylsiksi hioutuneet kyn\u00e4ns\u00e4 takaisin penaaliin, kantoivat kahvikuppinsa takahuoneen tiskikoneen ritil\u00e4hyllyille, k\u00e4ynnistiv\u00e4t koneen puhdistamaan kahviroiskeet ja huulipunien painaumat kuppien kyljist\u00e4, meniv\u00e4t eteiseen ja sulkivat oven selk\u00e4ns\u00e4 takana.<\/span><\/p>\n

Mutta Luoja ei l\u00e4htenyt viel\u00e4. Hukkakaura, jauhosavikka ja vesihein\u00e4 olivat viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 ja h\u00e4n piirsi niist\u00e4 juuri sellaiset kuin niiden kuului olla, asetteli varret ja lehdet ja lehtien sis\u00e4ll\u00e4 kulkevat vett\u00e4 siirt\u00e4v\u00e4t suonistot tarkoituksen mukaisille paikoilleen. Ja kun h\u00e4n oli saanut kaiken t\u00e4m\u00e4n tehdyksi, h\u00e4n pyyhk\u00e4isi hike\u00e4 otsaltaan ja totesi p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4ydeksi ja alkoi nousta tuolista, mutta noustessaan h\u00e4n n\u00e4ki viel\u00e4 yhden arkin, joka roikkui p\u00f6yd\u00e4n reunalla melkein pudonneena ja pysyi siin\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n t\u00f6iden pino oli putoavan paperin vasemman alakulman p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja piti sit\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n reunalla roikkumassa. <\/span><\/p>\n

Luoja oli n\u00e4lk\u00e4inen ja v\u00e4synyt, mutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siit\u00e4 huolimatta tehd\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhden. H\u00e4n laittoi peliin kaiken kykyns\u00e4 ja taitonsa ja piirsi niin hyvin kuin osasi, mutta p\u00e4iv\u00e4 oli ollut pitk\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntynyt aikaa sitten illaksi eik\u00e4 keskittyminen tahtonut en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Keskeytt\u00e4\u00e4 h\u00e4n ei silti halunnut, sill\u00e4 my\u00f6s huomiselle oli kasaantunut hommia aivan liikaa. <\/span><\/p>\n

H\u00e4n sai ty\u00f6n valmiiksi, nosti paperin pystyyn mappipinoa vasten, kurtisti kulmiaan ja k\u00e4veli kauemmaksi katsomaan. Hahmon kasvojen puoliskot olivat ep\u00e4symmetriset, silm\u00e4t olivat eri kokoiset, polvet n\u00e4yttiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neen heikoiksi, oikean k\u00e4den pikkusormen alta puuttui rystynen ja mieli jonka h\u00e4n oli piirt\u00e4nyt olennon sielun sis\u00e4lle, oli h\u00e4ilyv\u00e4 ja herk\u00e4sti h\u00e4iriintyv\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u2013 Ei t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 tullut, Luoja sanoi takanaan seisoville enkeleille, \u2013 mutta olkoon, varjelkaa te sit\u00e4 normaalia enemm\u00e4n.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ja sen he tekiv\u00e4t. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun Luoja teki minut, taivaallisen insin\u00f6\u00f6ritoimiston suunnitteluhuoneessa oli aivan helvetinmoinen h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4. Ty\u00f6t oli p\u00e4\u00e4sseet ruuhkautumaan ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Insin\u00f6\u00f6rien p\u00f6yd\u00e4t olivat t\u00e4ynn\u00e4 huojuvia paperipinoja ja kansioita jotka olivat niin paksuina tekem\u00e4tt\u00f6mien t\u00f6iden paljoutta, etteiv\u00e4t niiden kannet menneet kiinni. Luoja seisoi suunnitteluhuoneen ovella ja katsoi v\u00e4ke\u00e4\u00e4n, joka kiirehti takahuoneen kahvikoneen kautta omille ty\u00f6pisteilleen: toiset innokkaina, toiset pitempiaikaista uupumusta kasvoillaan kantaen. Insin\u00f6\u00f6rit laskivat h\u00f6yry\u00e4v\u00e4n kahvikuppinsa p\u00f6yd\u00e4lle paperipinkkojen viereen. He ottivat kyn\u00e4kotelosta lyijykyni\u00e4 ja puuv\u00e4rikyni\u00e4, laittoivat ne yhden kerrallaan terottimeen, py\u00f6rittiv\u00e4t kammesta jokaisen kyn\u00e4n ty\u00f6kuntoiseksi ja poimivat siten lattialta paperit jotka olivat irronneet pinkoista ja lenn\u00e4ht\u00e4neet p\u00f6yd\u00e4n alle heid\u00e4n touhunsa aiheuttaman ilmavirran voimasta My\u00f6s Luoja istui oman ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen, otin kyn\u00e4n ja arkin paperia ja alkoi piirt\u00e4\u00e4, ja oman luomisensa ohessa h\u00e4n jakoi p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 takaa teht\u00e4vi\u00e4 kullekin alaiselleen oman erikoisalansa mukaisesti. \u2013 sinulle kimalaiset, mehil\u00e4iset ja perhoset \u2013 sinulle h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit, luteet, loispisti\u00e4iset ja koit \u2013 sinulle maalinnut, vesilinnut ja ilmalinnut \u2013 sinulle<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[26,104,108,107,113],"class_list":["post-2497","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-poytalaatikko","tag-huumori","tag-ihme","tag-luovuus","tag-mina","tag-minuus"],"modified_by":"Marja Davidsson","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2497"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2499,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497\/revisions\/2499"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}