Kreetta-Stiina saa palvelupaikan Oulusta. Rippikoulun j\u00e4lkeen \u00e4iti uskaltaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 h\u00e4net yksin. Kaikki vanhemmat sisarukset ovat jo muuttaneet kotoa, nyt on Kreetta-Stiinan vuoro. Arvo-veljell\u00e4 on kaupungissa vakituinen ty\u00f6 konepajan apumiehen\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vasta vihitty\u00e4 vaimoansa. Aliisa lupasi kysell\u00e4 Kreetta-Stiinalle jotakin sopivaa ja sitten h\u00e4nelt\u00e4 tuli kirje, ett\u00e4 nuoren herrasv\u00e4en perheess\u00e4 l\u00f6ytyi paikka, lapsia on vain yksi. Eiv\u00e4t ole rikkaita, mies on taiteellisella alalla. Y\u00f6ll\u00e4 ei taaskaan saa nukuttua. Kreetta-Stiina on jo lapsesta k\u00e4vellyt unissaan. Siin\u00e4 saattaa tehd\u00e4 asioita, jotka hereill\u00e4 ovat mahdottomia. Kerran h\u00e4n meni niitylle keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 ja riisui itsens\u00e4 ilkosilleen, ripusti y\u00f6paitansa koivun oksalle ja meni puun juurelle makaamaan, nukkui siin\u00e4 aamuun asti. Niittomiehet l\u00f6ysiv\u00e4t h\u00e4net ja is\u00e4 sanoi, ett\u00e4 panivat pilalle. Nousi kova kuume ja h\u00e4n puhui houreissaan \u00e4idille sopimattomia. Vasta pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen \u00e4iti kertoi, sellainen h\u00e4pe\u00e4 se oli. Silloinko se tapahtui? Itse ei muista, eik\u00e4 voi kysy\u00e4. Kukaan ei halua sellaista naista, \u00e4iti sanoo, pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 niin kuin muutkin ihmiset, eik\u00e4 kulkea unissaan.<\/p>\n
Matkatavarat h\u00e4n on pakannut moneen kertaan, vaikkei mukaan ole ottaa kuin parit alusvaatteet ja kes\u00e4ll\u00e4 rippilahjaksi saatu musta pyh\u00e4hame. Se on hyv\u00e4\u00e4 kangasta, menee kes\u00e4t talvet, sen \u00e4iti katsoi jo ostaessa. Hame on Kreetta-Stiinan arvokkain omaisuus. Kirkkohame pit\u00e4\u00e4 laskostaa viel\u00e4 uudelleen, ettei kangas rypisty. H\u00e4n sulkee uuden laukkunsa sivusta soljella. Is\u00e4 osti laukkukankaan kev\u00e4tmarkkinoilta ja \u00e4iti ompeli sivuille taskutkin, joissa on napeilla kiinnitett\u00e4v\u00e4t lipat. Ompelutarvikkeisiin meni pitk\u00e4 penni. Arvo lupasi hankkia syksyll\u00e4 hameeseen sopivat keng\u00e4t, ei h\u00e4nest\u00e4 muuten tule kaupunkilaista. Kotona on saanut kulkea kes\u00e4t avojaloin ja talvet \u00e4idin vanhoissa saappaissa, mutta nyt h\u00e4nest\u00e4 tulee oikea nainen, vaikka rahan menoa se tiet\u00e4\u00e4. Arvo on luvannut laittaa kunnolliset jalkineet, siit\u00e4 Kreetta-Stiina on hyvill\u00e4 mielin, vaikkei aina tied\u00e4, mik\u00e4 kelpaa ja mik\u00e4 ei, mutta Arvo tiet\u00e4\u00e4 ja varsinkin Aliisa, joka on hyv\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4. Arvo on perheen pojista nuorin, muut veljet ovat jo vanhoja. Kaikilla heill\u00e4 on vaimot ja lapset. Arvokin on monta vuotta vanhempi, muttei ollenkaan t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n
Kreetta-Stiina olisi tahtonut menn\u00e4 kaupunkiin yhdess\u00e4 Siirin kanssa, mutta Siirin \u00e4iti ei p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt. He ovat parhaat yst\u00e4v\u00e4t, jo alakoulussa istuivat vierekk\u00e4in, ensimm\u00e4isess\u00e4 riviss\u00e4 ja ripille p\u00e4\u00e4siv\u00e4t yht\u00e4 aikaa, seisoivat vieretysten alttarilla. Siiri l\u00e4hti edellisell\u00e4 viikolla palvelupaikkaansa, korpitaivalten taakse, suureen taloon. Kreetta-Stiina saatteli, kun Siiri l\u00e4hti hevoskyydill\u00e4, komeilla k\u00e4rryill\u00e4. Hevosmiehen\u00e4 oli talon poika, el\u00e4v\u00e4katseinen ja vilkas. Ei h\u00e4n talollisen pojalta n\u00e4ytt\u00e4nyt, sanoi nimekseen Heikki. Kreetta-Stiinaa harmitti, kun poika oli niin mukava ja h\u00f6yli. Hymyili ja sanoi, ettei ole kummoinenkaan korven el\u00e4j\u00e4. Harvoin sielt\u00e4 ihmisten ilmoille l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n. Kun Siiri istui pojan vieress\u00e4 kuskinpenkill\u00e4, Kreetta-Stiina melkein toivoi, ett\u00e4 h\u00e4n itse olisi istunut siin\u00e4 Siirin paikalla, eik\u00e4 olisi ollenkaan l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kaupunkiin.<\/p>\n
\u201dSiell\u00e4 se hevosmies jo odottaa!\u201d<\/p>\n
Kreetta-Stiina s\u00e4ps\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja nousee nopeasti, pukee k\u00e4det vapisten puhtaat vaatteet. Ent\u00e4 jos h\u00e4n my\u00f6h\u00e4styy ja hevosmies menee menojaan. Poskia kuumottaa. Saatuaan paidan p\u00e4\u00e4lleen h\u00e4n rynt\u00e4\u00e4 keitti\u00f6\u00f6n. Hevosmies istuu kaikessa rauhassa ja ryyst\u00e4\u00e4 kahvia, vilkaisee vain ja hymyilee sopuisasti. Ei miehell\u00e4 ole ollenkaan kiire. H\u00e4n kulkee kaupungissa kauppaamassa kyl\u00e4l\u00e4isten tuotteita: kalaa, lihaa ja maitoa, joskus naisten kudelmia ja miesten puut\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Puuro ei maistu, vatsaa v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, hikoiluttaa. \u00c4iti hoputtaa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kun on pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4. Kreetta-Stiina ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 puurolusikan suuhunsa ja nieleskelee v\u00e4kisin.<\/p>\n
\u201dSy\u00f6v\u00e4tk\u00f6 siell\u00e4 kaupungissa ollenkaan puuroa?\u201d<\/p>\n
Hevosmies naurahtaa. Kreetta-Stiina painaa katseensa. Poskia polttaa ja otsalta valuu hiki. Sitten mies nousee ja kaikki l\u00e4htev\u00e4t pihalle. \u00c4iti ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 ev\u00e4\u00e4ksi leip\u00e4paketin ja mehupullon. \u201dNuorimmainenko t\u00e4m\u00e4 on?\u201d hevosmies kysyy.<\/p>\n
\u201dOn meill\u00e4 viel\u00e4 Eeva, kaikki muut ovat menneet. T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n tied\u00e4, n\u00e4keek\u00f6 koskaan en\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n
\u00c4iti k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 ja j\u00e4\u00e4 portaille seisomaan.<\/p>\n
\u201dKirjoita edes sin\u00e4, kun ei mit\u00e4\u00e4n tietoa koskaan tule.\u201d<\/p>\n
Kreetta-Stiina nousee rattaille ja py\u00f6r\u00e4t py\u00f6r\u00e4ht\u00e4v\u00e4t kitisten liikkeelle. Alkumatkasta mies antaa hevosen kulkea omaan tahtiinsa, sytytt\u00e4\u00e4 piippunsa ja imeskelee mustaa vartta.<\/p>\n
\u201dPelottaako?\u201d<\/p>\n
\u201dV\u00e4h\u00e4n\u201d, Kreetta-Stiina kuiskaa.<\/p>\n
\u201d\u00c4kki\u00e4 siihen tottuu. Kohta et muuta el\u00e4m\u00e4\u00e4 muistakaan.\u201d<\/p>\n
Kyll\u00e4h\u00e4n mies tiet\u00e4\u00e4, kun on niin monta kyytil\u00e4ist\u00e4 kaupunkiin vienyt.<\/p>\n
Tie kulkee ensin koskista jokivartta, sitten kumpareista mets\u00e4tiet\u00e4, rattaat keikkuvat, kaksin k\u00e4sin saa pit\u00e4\u00e4 laidoista kiinni. Sitten alkaa leve\u00e4 hiekkatie ja meno on tasaisempaa. Sankka mets\u00e4 piment\u00e4\u00e4 varjollaan koko v\u00e4yl\u00e4n. Kreetta-Stiina odottaa koko ajan, milloin kaupunki alkaa, mutta silm\u00e4t v\u00e4syv\u00e4t. Hevosmies torkahtelee. Kreetta-Stiina kyselee paikkojen nimi\u00e4. Mies hym\u00e4htelee, silmiss\u00e4 haluton katse. Puolen p\u00e4iv\u00e4n aikoihin he pys\u00e4htyv\u00e4t ruokkimaan hevosen. \u00c4idin ev\u00e4spaketit ovat laukun sivutaskussa k\u00e4den ulottuvilla. Leipien v\u00e4liss\u00e4 on oikeaa makkaraa ja paistettu muna. Tuntuu, ett\u00e4 \u00e4iti viel\u00e4 matkan takaa pit\u00e4\u00e4 huolta. Jos tulee oikea ik\u00e4v\u00e4, aina on kotona paikka h\u00e4nt\u00e4 varten. Sen \u00e4iti muisti sanoa moneen kertaan ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n pureskelee hyv\u00e4ll\u00e4 halulla leip\u00e4\u00e4 ja juo kaivosta nostettua j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Matka jatkuu, pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille ennen iltaa.<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 suoralla tulee vastaan suuria peltokaistaleita. Mets\u00e4 harvenee ja aurinko paistaa suoraan poskille. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 riisua takki? Ei haluta tulla kaupunkiin pelk\u00e4ss\u00e4 paidassa. Paidan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on vain \u00e4idin esiliinasta pienennetty puolimekko, jossa on rintalappu ja henkselit. Ei Kreetta-Stiina kotonakaan pelk\u00e4ss\u00e4 paidassa kylill\u00e4 kulkenut, siell\u00e4 saattoi tavata poikia. \u00c4idin kuullen niist\u00e4 ei voinut puhua. Siirille h\u00e4n tietysti kertoi kaikki salaisuudet. Sit\u00e4 vartenhan yst\u00e4v\u00e4t ovat. Koulussa jokaisella tyt\u00f6ll\u00e4 oli mielitietty. Siirill\u00e4 se oli naapurin Vihtori, pitk\u00e4n huiskea ja komea, mutta hiljainen ja arka, ei h\u00e4nen kanssaan puheisiin p\u00e4\u00e4ssyt. Kreetta-Stiinan ihastus oli Ilmari, ison talon poika ja siit\u00e4 ylpe\u00e4. Katse painuu, jaloissa on vain vanhat virsut. Ne pit\u00e4\u00e4 muistaa ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 penkin alle heti kaupunkiin tultua.<\/p>\n
N\u00e4kyviin tulee ensin yksitt\u00e4isi\u00e4 taloja, sitten isoja taloryhmi\u00e4, monet ovat oikealla maalilla maalattuja. Kaupungissa pehme\u00e4 hiekkatie muuttuu muhkuraiseksi mukulakiveksi. Hevosmies vet\u00e4\u00e4 suitsia kire\u00e4mm\u00e4lle, hevonen vilkuilee sivuilleen, vastaan tulee rattaita ja oikeat kuomut, joita vet\u00e4\u00e4 kaksi hevosta rinnakkain. Kreetta-Stiina katselee ihmisi\u00e4. V\u00e4ki k\u00e4velee pitkin tien reunoja, kivisill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4, eiv\u00e4t katso eteens\u00e4. Kaksi miest\u00e4, molemmat hattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4, tulevat toisiaan vastaan. Kumpikin tuijottaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, toisiaan eiv\u00e4t katso, katsovat ohitse. Miehet l\u00e4hestyv\u00e4t, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin t\u00f6rm\u00e4isiv\u00e4t, mutta sitten, yht\u00e4kki\u00e4, kumpikin ottaa askeleen sivuun, ja menee toisensa ohi.<\/p>\n
Kun tullaan torille, n\u00e4kyy meri. Kirkkaassa auringonpaisteessa veden pinta h\u00e4ik\u00e4isee silmi\u00e4, Kreetta- Stiina k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseensa kauppapaikalle ja n\u00e4kee heti yhdell\u00e4 kertaa kaikki kaupunkilaiset, joita h\u00e4n on kotona salaa pel\u00e4nnyt. H\u00e4n ei saa katsettaan irti. Rattaiden viert\u00e4 tulee kulkemaan pellavapaitainen poika, katsoo julkeasti suoraan kasvoihin ja virnist\u00e4\u00e4 koko naaman leveydelt\u00e4. Poika k\u00e4velee niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 askelten rytmiss\u00e4 heiluva olkap\u00e4\u00e4 koskettaa polvea. H\u00e4n tarttuu k\u00e4dell\u00e4\u00e4n rattaiden penkin reunaan, keikuttelee p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, viheltelee ja iskee silm\u00e4\u00e4. Hevonen pys\u00e4htyy nytk\u00e4ht\u00e4en ja poika jatkaa matkaansa selk\u00e4 heiluen.<\/p>\n
\u201dJoko heti rupeat poikia katsomaan?\u201d Hevosmiehen huulet venyv\u00e4t ilke\u00e4sti.<\/p>\n
Kreetta-Stiinaa h\u00e4vett\u00e4\u00e4, veri nousee poskille.<\/p>\n
Sitten tori j\u00e4\u00e4 taakse. He tulevat pienelle kujalle. Siell\u00e4 on Arvon ja Aliisan kortteeri.<\/p>\n
\u201dAluksi huone ja hella\u201d, Arvo sanoi kes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4. \u201dKyll\u00e4 sinne yksi likkalapsi mahtuu.\u201d<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kreetta-Stiina saa palvelupaikan Oulusta. Rippikoulun j\u00e4lkeen \u00e4iti uskaltaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 h\u00e4net yksin. Kaikki vanhemmat sisarukset ovat jo muuttaneet kotoa, nyt on Kreetta-Stiinan vuoro. Arvo-veljell\u00e4 on kaupungissa vakituinen ty\u00f6 konepajan apumiehen\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vasta vihitty\u00e4 vaimoansa. Aliisa lupasi kysell\u00e4 Kreetta-Stiinalle jotakin sopivaa ja sitten h\u00e4nelt\u00e4 tuli kirje, ett\u00e4 nuoren herrasv\u00e4en perheess\u00e4 l\u00f6ytyi paikka, lapsia on vain yksi. Eiv\u00e4t ole rikkaita, mies on taiteellisella alalla. Y\u00f6ll\u00e4 ei taaskaan saa nukuttua. Kreetta-Stiina on jo lapsesta k\u00e4vellyt unissaan. Siin\u00e4 saattaa tehd\u00e4 asioita, jotka hereill\u00e4 ovat mahdottomia. Kerran h\u00e4n meni niitylle keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 ja riisui itsens\u00e4 ilkosilleen, ripusti y\u00f6paitansa koivun oksalle ja meni puun juurelle makaamaan, nukkui siin\u00e4 aamuun asti. Niittomiehet l\u00f6ysiv\u00e4t h\u00e4net ja is\u00e4 sanoi, ett\u00e4 panivat pilalle. Nousi kova kuume ja h\u00e4n puhui houreissaan \u00e4idille sopimattomia. Vasta pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen \u00e4iti kertoi, sellainen h\u00e4pe\u00e4 se oli. Silloinko se tapahtui? Itse ei muista, eik\u00e4 voi kysy\u00e4. Kukaan ei halua sellaista naista, \u00e4iti sanoo,<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":10740,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[114,4],"tags":[126,120,122,125,124,123,49,121],"class_list":["post-2555","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","category-romaanit-ote","tag-aitiys","tag-historiallinen-romaani","tag-itsenaistyminen","tag-katoaminen","tag-pako","tag-poliittinen-toiminta","tag-rakkaus","tag-sisallissota"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2555"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2603,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2555\/revisions\/2603"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}