{"id":3884,"date":"2022-02-19T19:39:53","date_gmt":"2022-02-19T17:39:53","guid":{"rendered":"[%kirjamaa.fi\/tarinavirta%]"},"modified":"2024-06-06T08:32:11","modified_gmt":"2024-06-06T05:32:11","slug":"olga","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/olga\/","title":{"rendered":"Olga"},"content":{"rendered":"

\u2013 No mutta onko se sinun mielest\u00e4si muka huono ilma siell\u00e4?
\nOlga puristi p\u00f6yd\u00e4nlaitaa. Ei, h\u00e4n ei sanoisi ilmaa huonoksi. Se oli tukahduttava. Se haisi homeelle, kemikaaleille, vaarin maakellarille ja sukille, joita ei oltu pesty koskaan. Sit\u00e4 olisi voinut leikell\u00e4 veitsell\u00e4 ja palasista olisi voinut tehd\u00e4 paperipainoja. H\u00e4nen oli vaikea hengitt\u00e4\u00e4 p\u00e4ivisin, h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 iltaisin ja h\u00e4n yski kaikki y\u00f6t. Rehtori ei tuntunut uskovan. Sama ongelma oli ollut edellisess\u00e4 luokkatilassa, ja nyt jos Olga valittaisi, se pit\u00e4isi luulotautisena. Tai niinh\u00e4n se oli jo \u00e4\u00e4neen sanonutkin.
\n\u2013 Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on melko raskas ilma.
\n\u2013 Ikkunat ovat sit\u00e4 varten ett\u00e4 niill\u00e4 tuuletetaan! Eik\u00f6 se opittu jo omassa koului\u00e4ss\u00e4?
\n\u2013 Oppilaatkin valittaneet, ja se Camilla ja se uusi opettajakin lopetti.
\n\u2013 Jos tollasia uskoo niin sitten ei voi olla miss\u00e4\u00e4n.
\n\u2013 Mutta siit\u00e4 oli tutkimus. Ja t\u00e4\u00e4 on purkutalo…
\n\u2013 Ihan muista syist\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4h\u00e4n lukee selv\u00e4sti, ett\u00e4 vanhan tekniikan takia.
\nNiin varmaan, Olga ajatteli. 1800-luvun kivitalot olivat vanhaa tekniikkaa eiv\u00e4tk\u00e4 ne muistuttaneet kemiantehdasta. Eik\u00e4 niiss\u00e4 ahdistanut henke\u00e4. Rehtori ei piitannut, koska Olgan oppilaat maksoivat huonosti, he olivat valtion niukalla rahoituksella koulutettavaa, merkitykset\u00f6nt\u00e4 massaa. Parasta ennen -p\u00e4iv\u00e4yksen ohittaneita, niin kuin Sebastian sen muotoili.
\nOlga katseli luokkahuonetta. Huoneen kelme\u00e4nharmaa sein\u00e4maali kupruili, ja katonrajassa n\u00e4kyi siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kellert\u00e4vi\u00e4 valumaj\u00e4lki\u00e4. Muovibetonin murtuilleessa ja eritt\u00e4in ep\u00e4orgaanisessa pinnassa kasvoi jotakin hyvin sitke\u00e4\u00e4 pient\u00e4 kasvustoa.
\n\u2013 Eik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole vessapaperia, ja keitti\u00f6n j\u00e4\u00e4kaappi on t\u00e4ynn\u00e4 homeisia ruokia. Ei siis vain yht\u00e4 tai kahta kippoa vaan ihan t\u00e4ynn\u00e4 pilaantunutta moskaa. Kohta se alkaa m\u00f6nki\u00e4 sielt\u00e4 ulos omin avuin.
\n\u2013 J\u00e4i varmaan niilt\u00e4 remppa\u00e4ijilt\u00e4 jotka puhkoivat ne sein\u00e4t. Mut ei kai t\u00e4\u00e4 nyt jostain vessapaperien puutteesta ole kiinni? Ja j\u00e4\u00e4kaapinhan voi siivota! Ei tarvi kuin heitt\u00e4\u00e4 roskiin vanhat. Mik\u00e4 siin\u00e4 on niin vaikeaa?
\n\u2013 No siis t\u00e4\u00e4lt\u00e4 puuttuu henkil\u00f6kunta joka hoitaa nuo hommat. Mun pit\u00e4\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kursseja, eik\u00f6s niin?
\n\u2013 Luulis, ett\u00e4 jonkun vanhan eineskipon ehtii heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n roskiin siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4? Kannattaako kaikesta heti soittaa minulle? Jostain vanhoista m\u00e4ssyist\u00e4 kaapissa?<\/p>\n

No eip\u00e4 kannattanut. Olga luovutti. H\u00e4n ei viitsinyt soittaa edes silloin, kun luokkatilaan h\u00e4t\u00e4isesti naulatut kattolevyt irtosivat kesken tunnin ja putosivat alas. Onneksi isoimmat laatat meniv\u00e4t ohi ja hajosivat lattiaan, ja h\u00e4n sai vain hiuksiinsa muovimuruja ja p\u00f6ly\u00e4. Opiskelijat, jotka olivat siihen asti omaksuneet vastahankaisen, kouluajoista perityn k\u00e4sityksen opettajasta heid\u00e4n vihollisenaan, katsoivat ihmeiss\u00e4\u00e4n Olgaa. Olga hymyili anteeksipyyt\u00e4v\u00e4sti, rapsi pahimmat p\u00f6lyt hiuksistaan ja veti tunnin loppuun.
\nJoku oppilaista silti soitti rehtorille, sill\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Olga sai uuden puhelun:
\n\u2013 Anna olla viimenen kerta kun pist\u00e4t niit\u00e4 soittamaan mulle!
\n\u2013 En min\u00e4 ket\u00e4\u00e4n pist\u00e4nyt soittamaan! Ihan itse etsiv\u00e4t numeron ja soittivat!
\n\u2013 Koetas nyt klaarata t\u00e4\u00e4 homma kunnolla l\u00e4pi, ties vaikka olis t\u00e4ss\u00e4 sulla sitten vakivirka tiedossa hehheh.
\nHehheh itsellesi senkin limasieni, Olga ajatteli mutta sanoi puhelimeen vain:
\n\u2013 Ai seh\u00e4n mielenkiintoista.
\nLoppui\u00e4ksi t\u00e4nne? Olga ajatteli ja yski. H\u00e4n katkaisi, k\u00e4veli ikkunalle ja avasi sen sel\u00e4lleen. Tulivy\u00f6n toimistohotellit ja asuintalot levitt\u00e4ytyiv\u00e4t h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n, v\u00e4h\u00e4n edemp\u00e4n\u00e4 oli pieni kitulias puistikko, joka toimi yleisen\u00e4 vessana. Kattojen yll\u00e4 n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s Kissankehdon tornien ylimm\u00e4t kerrokset ja Parsinneulan p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaavan korkea piikki. Koska xr-lasit olivat viel\u00e4 Olgan kasvoilla, l\u00e4himm\u00e4t ydinkeskustan virtuaalisiveistokset erottuivat selv\u00e4sti. H\u00e4n n\u00e4ki Legeren vinossa lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 X:\u00e4\u00e4 muistuttavan, jopa Parsinneulaa korkeamman monumentin, ja Kuukivet. J\u00e4lkimm\u00e4iset olivat runsaan vuorokauden pituisella kierroksellaan, nyt ilmeisesti Beverlyn yll\u00e4.
\nKatuty\u00f6t jatkuivat alapuolella. Koko ajov\u00e4yl\u00e4 oli hajotettu ja paljastuneet viem\u00e4riputket ja johtosykkyr\u00e4t riippuivat kaivannossa vailla tukea. Siin\u00e4 olivat kaupungin verisuonet ja hermot, joita pitkin vesi ja roskaposti vaelsivat. Mies alhaalla siirteli kivi\u00e4 ja muistutti ainakin takaa p\u00e4in Maxia, sama ruumiin kieli. Tai ehk\u00e4 se oli kaikilla kivimiehill\u00e4.
\nMies alkoi leikata kive\u00e4 jonkinlaisella sirkkelill\u00e4, \u00e4\u00e4ni oli l\u00e4pitunkeva ja Olgan joutui sulkemaan ikkunan. Heti ilma sis\u00e4ll\u00e4 seisahtui ja alkoi tihenty\u00e4, l\u00e4ps\u00e4hti kiinni ikkunalasiin ja sein\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6i Olgan niin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tunsi voimiensa valuvan pois.
\nH\u00e4n pakotti itsens\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, pakkasi lasit reppuunsa ja laskeutui rappuun ja ulos, ja sitten parin pommitetun n\u00e4k\u00f6isen korttelin ohi lounaskahvioon. Kahvilassa oli aina tarjolla laakea lautasellinen salaattia, jossa oli aika lailla samat standardilisukkeet kuin muissakin salaattibaareissa. Annos oli v\u00e4h\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienempi, mutta hyvitykseksi lehdenpalat tarjoiltiin viisteisilt\u00e4 lautasilta, jotka n\u00e4yttiv\u00e4t jonkin muotoilukoulun opinn\u00e4ytet\u00f6ilt\u00e4.
\nYsk\u00e4 tuntui pahentuneen. Olisiko kattolevyjen mukana tullut jotakin. Vanhoissa taloissa piilotteli vaikka mit\u00e4. Asbestia, liuottimia, homeiti\u00f6it\u00e4 ja vanhoja peikkoja, jotka olivat asuneet eristeiss\u00e4 60-luvulta asti, ker\u00e4nneet pahantahtoisuutta ja tulivat nyt r\u00e4kim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 Olgan silmille.
\nOlga tarkisti esitteen, jota oli sommitellut iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Rehtori oli toivonut, ett\u00e4 Olga loihtisi opistolle uuden nuorekkaamman ilmeen. Pit\u00e4isi houkutella uusia pelikehityksen opiskelijoita. Ne maksoivat hyvin koulutuksestaan. Joten Olga editoi etusivulta siin\u00e4 oleet keski-ik\u00e4iset ja pisti tilalle animetukkaisen kundin ja nuoren tyt\u00f6n, jotka katsoivat avoimina ja virkkuina suoraan kohti kameraa ja tulevaisuutta.
\nEi tuntunut juuri kuin hommassa olisi voinut toteuttaa luovuuttaan, sill\u00e4 h\u00e4nen tarvitsi vain kertoa algoritmille mit\u00e4 halusi, ja teko\u00e4ly loi uuden kuvan. Ensimm\u00e4ist\u00e4 Olga ei kelpuuttanut, mutta toinen kuva oli t\u00e4ydellinen. Algoritmi tarjosi viel\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 aineksista renderointia t\u00e4ydeksi markkinointivideoksi, mutta Olga j\u00e4tti sen toistaiseksi tekem\u00e4tt\u00e4.
\nSitten h\u00e4n eksyi linkkiviidakkoon. Olga n\u00e4ki somevirtaa, maastopaloja ja matkakuvia. Videon meress\u00e4 kelluvasta j\u00e4\u00e4vuoresta, joka sulaessaan k\u00e4\u00e4nn\u00e4hti kuin kahdeksansataa kerrostaloa. Deepfake-videoita supervaltojen johtajista, ilmakuvaa hurrikaanin j\u00e4ljist\u00e4, paranoiaa ja salaliittoteorioita kihisevi\u00e4 somekuplia.
\nVirta ei virkist\u00e4nyt. H\u00e4nen chakransa olivat aivan tukkeessa, niit\u00e4 pit\u00e4isi avata. Olga selasi hyvinvointikeskuksen sivuille, joilla mainostettiin energiajoogaa, suurilla, lilanv\u00e4risill\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6isen oloisilla kirjasimilla. Olga muisti sen ekoleirin vuorilla, jossa oli viett\u00e4nyt yhden kes\u00e4n, monta vuotta sitten. Siell\u00e4kin joogattiin, ja Olga muisti sen hyvin rauhoittavaksi. Tietysti siell\u00e4 olivat my\u00f6s luonnon parantavat voimat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 energiajooga n\u00e4ytti urbaanilta ja per\u00e4ti vaaralliselta, mutta ehk\u00e4p\u00e4 yksi kerta ei tappaisi. Olga varasi illaksi vuoron.<\/p>\n

 <\/p>\n

Seuraava<\/a>
\nEdellinen<\/a>
\nAlkuun<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u2013 No mutta onko se sinun mielest\u00e4si muka huono ilma siell\u00e4? Olga puristi p\u00f6yd\u00e4nlaitaa. Ei, h\u00e4n ei sanoisi ilmaa huonoksi. Se oli tukahduttava. Se haisi homeelle, kemikaaleille, vaarin maakellarille ja sukille, joita ei oltu pesty koskaan. Sit\u00e4 olisi voinut leikell\u00e4 veitsell\u00e4 ja palasista olisi voinut tehd\u00e4 paperipainoja. H\u00e4nen oli vaikea hengitt\u00e4\u00e4 p\u00e4ivisin, h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 iltaisin ja h\u00e4n yski kaikki y\u00f6t. Rehtori ei tuntunut uskovan. Sama ongelma oli ollut edellisess\u00e4 luokkatilassa, ja nyt jos Olga valittaisi, se pit\u00e4isi luulotautisena. Tai niinh\u00e4n se oli jo \u00e4\u00e4neen sanonutkin. \u2013 Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on melko raskas ilma. \u2013 Ikkunat ovat sit\u00e4 varten ett\u00e4 niill\u00e4 tuuletetaan! Eik\u00f6 se opittu jo omassa koului\u00e4ss\u00e4? \u2013 Oppilaatkin valittaneet, ja se Camilla ja se uusi opettajakin lopetti. \u2013 Jos tollasia uskoo niin sitten ei voi olla miss\u00e4\u00e4n. \u2013 Mutta siit\u00e4 oli tutkimus. Ja t\u00e4\u00e4 on purkutalo… \u2013 Ihan muista syist\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4h\u00e4n lukee selv\u00e4sti, ett\u00e4 vanhan tekniikan takia. Niin varmaan,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[332],"tags":[199,106,115,35,61],"class_list":["post-3884","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkokertomukset","tag-dystopia","tag-kaupungit","tag-naisen-elama","tag-noir","tag-reaalifantasia"],"modified_by":"Jouko Kivinen","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3884"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8352,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3884\/revisions\/8352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3884"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3884"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}