Leo oikaisin metsik\u00f6n l\u00e4pi ja puoliksi liukui alas jyrkk\u00e4\u00e4 rinnett\u00e4. H\u00e4n k\u00e4veli autojen v\u00e4litse Sepen grillille. Se oli tupaten t\u00e4ynn\u00e4 kuten aina. Piti livahtaa ty\u00f6maalta hieman etuajassa saadakseen istumapaikan.<\/p>\n
Leo osti kahvin possumunkilla ja istui ikkunan viereen. Edellinen asiakas oli j\u00e4tt\u00e4nyt siihen Turun Sanomat. Heti etusivulla oli uutinen murhasta, joka oli j\u00e4rkytt\u00e4nyt kaupunkilaisia ja koko maata.<\/p>\n
Tapauksesta oli kaikesta p\u00e4\u00e4tellen uutta tietoa, koska siit\u00e4 kertova uutinen oli j\u00e4lleen noussut etusivulle.<\/p>\n
Uhrin henkil\u00f6llisyys selvinnyt, otsikko ilmoitti. Kukahan se tytt\u00f6parka on? Toivottavasti ei ainakaan kukaan kaarinalainen, Leo ajatteli.<\/p>\n
Uhrin nimi suorastaan pomppasi h\u00e4nen silmilleen: Helena Revala. Nimi oli ensikuulemalta vaikuttanut hauskalta, kuten nimen omistajakin oli ollut, mutta kaiken tapahtuneen j\u00e4lkeen Leo oli toivonut, ettei h\u00e4nen tarvitsisi koskaan en\u00e4\u00e4 kuulla tuota nime\u00e4 uudelleen. Mutta tuossa se nyt oli.<\/p>\n
Helena Revala, paloittelusurman uhri. Lehti palautti lukijoiden mieleen tapauksen yksityiskohdat. Jalka oli l\u00f6ytynyt aivan ensimm\u00e4iseksi. Se oli heitetty mereen telakka-alueen ja Pikisaaren v\u00e4lisell\u00e4 ruovikkoisella, asumattomalla rantakaistalla.<\/p>\n
Poliisin antamien tietojen mukaan vasen jalka, jonka luut l\u00f6ytyiv\u00e4t, oli paketoitu j\u00e4tes\u00e4kkiin. Mustia muovinkappaleita l\u00f6ytyi l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4. S\u00e4kkiin oli laitettu painoksi kivi\u00e4 ja se oli heitetty rannalta mereen. S\u00e4kki ei kuitenkaan ollut jostain syyst\u00e4 uponnut, sill\u00e4 jokin petoel\u00e4in oli raahannut jalan mets\u00e4\u00e4n, josta sen l\u00f6ysi koiraansa ulkoiluttamassa ollut mies.<\/p>\n
Tekninen tutkinta paljasti, ett\u00e4 uhri oli saanut surmansa joskus syyskuun loppupuolella, joten l\u00f6ytynyt ruumiinosa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti maannut mets\u00e4ss\u00e4 koko talven. Saattoi hyvin kuvitella, mit\u00e4 siit\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n
Uutinen siit\u00e4, ett\u00e4 Hirvensalosta oli l\u00f6ydetty ihmisen jalka, oli milteip\u00e4 hirve\u00e4mpi, kuin jos rannalta olisi l\u00f6ytynyt kokonainen kuollut ihminen.<\/p>\n
Se, ett\u00e4 jalka kuului naiselle, aiheutti suoranaisen joukkohysterian. Jossain liikkui murhaaja, joka paloitteli uhrinsa – t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa naisia. Se ei ollut mik\u00e4\u00e4n tavallinen vihap\u00e4iss\u00e4\u00e4n tehty tappo. Vaati nimitt\u00e4in luonnetta ja kokemusta paloitella ruumis, oli se sitten el\u00e4in tai ihminen.<\/p>\n
Ep\u00e4ilykset kohdistuivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti teurastajiin ja heti sen per\u00e4\u00e4n mets\u00e4st\u00e4jiin. Siis henkil\u00f6ihin jotka olivat tottuneet k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ruhoja.<\/p>\n
Poliisi sai suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n ilmiantoja, mutta ne eiv\u00e4t johtaneet muuhun kuin joidenkin salasuhteiden paljastumisiin.<\/p>\n
Turkulaiset – etenkin naiset – lakkasivat ulkoilemasta. Hirvensalon asukkaat kurkistelivat peloissaan ikkunoistaan aina kun joku liikkui kadulla.<\/p>\n
Kun Moikoisten lastenkodista katosi kuusitoistavuotias tytt\u00f6, oltiin varmoja, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin l\u00f6ydett\u00e4isiin paloiteltuna. Onneksi tytt\u00f6 kuitenkin palasi omin jaloin sunnuntai iltana. Er\u00e4\u00e4t tiesiv\u00e4t kertoa, ett\u00e4 h\u00e4n oli pakomatkallaan menett\u00e4nyt ainoastaan neitsyytens\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 joukkopsykoosi olin siin\u00e4 mieless\u00e4 varsin typer\u00e4, ett\u00e4 murhahan oli tapahtunut syksyll\u00e4, ja ruumiinosa oli l\u00f6ytynyt vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, joten murhaajalla olisi ollut ylen m\u00e4\u00e4rin aikaa tappaa talven mittaan vaikka kuinka monta naista. Sit\u00e4 paitsi Turussa ei tunnettu ainoatakaan joukkomurhaa. Ei ainakaan kuluvan vuosisadan aikana.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4n mittaan Hirvensalossa suoritettiin useita laajamittaisia etsint\u00f6j\u00e4, jotka eiv\u00e4t tuottaneet mink\u00e4\u00e4nlaista tulosta. Toukokuun alussa l\u00f6ytyi V\u00e4h\u00e4joesta k\u00e4si, Koroisten voimalan l\u00e4heisyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti laajensi etsint\u00e4aluetta huomattavasti.<\/p>\n
Kes\u00e4n mittaan l\u00f6ytyi ruumiinosia Littoistenj\u00e4rvest\u00e4, Piikki\u00f6nlahdelta ja Kemi\u00f6st\u00e4, Santasaarentie p\u00e4\u00e4st\u00e4. Murhaaja oli siis ripotellut murhatun naisen kappaleita eritt\u00e4in suurelle alueelle, mik\u00e4 osoitti h\u00e4nen taholtaan huomattavaa suunnitelmallisuutta ja teki tapauksesta mediaa ja yleis\u00f6\u00e4 kiinnostavan.<\/p>\n
Toisaalta, pienell\u00e4 lis\u00e4panostuksella, h\u00e4n olisi onnistunut k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nteet huomattavasti paremmin. Vaikutti aivan silt\u00e4 kuin h\u00e4n olisi halunnutkin niiden tulevan l\u00f6ydetyiksi. Kaikkia ruumiinosia ei suinkaan l\u00f6ydetty, eik\u00e4 kenties l\u00f6ydett\u00e4isi koskaan. N\u00e4ihin kuului muun muassa uhrin p\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mutta p\u00e4iv\u00e4n uutinen – noin vuosi murhan j\u00e4lkeen – oli se, ett\u00e4 poliisi oli vihdoinkin saanut selvitetty\u00e4 uhrin henkil\u00f6llisyyden. Tatuoinnit k\u00e4sivarressa olivat kuulemma olleet ratkaiseva tekij\u00e4.<\/p>\n
Turun sanomien mukaan Helena oli kuollessaan toisen vuoden opiskelija Turun yliopistossa. H\u00e4n oli ilmoittanut sisarelleen l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4 kanssa Tukholmaan viikonlopuksi, mutta ei ollut kuitenkaan noussut laivaan, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 oltu sen j\u00e4lkeen n\u00e4hty.<\/p>\n
Helenan vanhemmat tekiv\u00e4t tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n katoamisilmoituksen kun tyt\u00e4r ei saapunut kotiin, Pelloon, \u00e4itins\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iville, eik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oltu saatu yhteytt\u00e4. Oletetusta katoamisajankohdasta oli tuolloin kulunut jo kaksi viikkoa, joten j\u00e4ljet ehtiv\u00e4t kylmet\u00e4.<\/p>\n
Tuolloin poliisi kuulusteli Helenan yst\u00e4vi\u00e4, mutta he eiv\u00e4t tienneet mihin t\u00e4m\u00e4 olisi saattanut joutua. He kertoivat my\u00f6s, ettei mit\u00e4\u00e4n Tukholman matkaa oltu edes suunniteltu.<\/p>\n
Helenaa etsittiin jonkin aikaa, mutta kun h\u00e4nt\u00e4 ei l\u00f6ydetty, mediakin unohti h\u00e4net. Kunnes nyt, vuotta my\u00f6hemmin, selvisi ettei Helena ollut kadonnut vapaaehtoisesti, vaan h\u00e4net oli raa’asti murhattu.<\/p>\n
Spekuloitiin my\u00f6s sill\u00e4, oliko Helenalla ollut katoamishetkell\u00e4\u00e4n poikayst\u00e4v\u00e4\u00e4. Olihan tunnettu tosiasia, ett\u00e4 henkirikoksen tekij\u00e4 l\u00f6ytyi useimmiten uhrinsa l\u00e4hipiirist\u00e4 ja oli kaikella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 aviomies tai poikayst\u00e4v\u00e4. Mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sellaista ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olleen.<\/p>\n
Joku kyll\u00e4 muisti Helenan puhuneen tapaamastaan miehest\u00e4, mutta asia j\u00e4i huhupuheiden asteelle, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmaa tietoa saatu.<\/p>\n
Uutinen j\u00e4rkytti Leoa siksi, ett\u00e4 h\u00e4n tunsi uhrin, mutta ennen kaikkea siksi koska h\u00e4n, kaikista maailman ihmisist\u00e4, oli tavannut Helenan miesyst\u00e4v\u00e4n ja tutustunut mieheen suorastaan liiankin l\u00e4heisesti.<\/p>\n
Leo pohti asiaa lopun p\u00e4iv\u00e4\u00e4 miettien pit\u00e4isik\u00f6 h\u00e4nen menn\u00e4 kertomaan asiasta poliisille vai ei.<\/p>\n
Kun h\u00e4n t\u00f6iden j\u00e4lkeen meni ty\u00f6kaverinsa kanssa oluelle ravintola Lapalomaan, Kaarinan keskustassa, Leo kysyi Kallulta mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen sijassaan tekisi.<\/p>\n
Kallu tahtoi tietenkin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 oli tapahtunut – kaikkihan me olemme uteliaita – ja kolmatta olutta aloiteltaessa Leo alkoi kertoa traagisista kokemuksistaan Bratislavassa.<\/p>\n
Oli hein\u00e4kuinen perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4, kun Leo saapui Bratislavan rautatieasemalle. Juna tuli Wienist\u00e4, jossa Leo oli viett\u00e4nyt viimeiset kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kahden Broadway tanssijattaren seurassa tutustuen It\u00e4vallan p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4ht\u00e4vyyksiin.<\/p>\n
Junamatka oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n lyhyt – alle sata kilometri\u00e4 – mutta matka rautaesiripun toiselle puolelle, kommunistiseen T\u0161ekkoslovakiaan, tuntui pidemm\u00e4lt\u00e4 kuin mit\u00e4 olikaan.<\/p>\n
Vain muutama harva matkustaja laskeutui junasta. Kukin kiirehti taholleen, ja pian asemalla seisoi Leon lis\u00e4ksi vain kaksi muuta matkustajaa. Mies ja nainen n\u00e4yttiv\u00e4t yht\u00e4 lailla turisteilta, kuin Leo itsekin, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4 ja minne menn\u00e4.<\/p>\n
Nimi Bratislava oli Leolle tuttu vain j\u00e4\u00e4kiekosta. Se oli tarttunut mieleen h\u00e4nen j\u00e4\u00e4kiekkovuosiltaan. Silloin kun h\u00e4n viel\u00e4 kuvitteli, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulisi ammattilainen.<\/p>\n
Leo ei tiennyt yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kaupungin loistokkaasta historiasta It\u00e4valta-Unkarin ajoilta. Bratislavan linna ja Pyh\u00e4n Martinuksen katedraali olivat h\u00e4nelle tuiki tuntemattomia paikkoja. Eik\u00e4 h\u00e4n edes tiennyt sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Bratislava on Turun yst\u00e4vyyskaupunki.<\/p>\n
Silloin Leo kuuli kuinka pariskunta aloitti keskustelun suomenkielell\u00e4 ja meni tervehtim\u00e4\u00e4n maanmiehi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nainen sanoi nimekseen Helena ja esitteli kumppaninsa nimell\u00e4 Torsti. H\u00e4n kertoi heid\u00e4n tulleen Munchenist\u00e4 Salzburgin kautta Wieniin.<\/p>\n
”Pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 viel\u00e4 Prahassa”, Helena sanoi.<\/p>\n
Torsti ei ollut kovin puhelias. H\u00e4n piti k\u00e4tt\u00e4\u00e4n tiukasti Helenan vy\u00f6t\u00e4r\u00f6ll\u00e4 kuin varmistaakseen, ettei t\u00e4m\u00e4 karkaisi.<\/p>\n
Helena ehdotti, ett\u00e4 he kaikki kolme ottaisivat taksin ja l\u00e4htisiv\u00e4t yhdess\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n majapaikkaa ja n\u00e4in he my\u00f6s tekiv\u00e4t.<\/p>\n
Taksinkuljettaja oli puhelias ja hyvin avulias, mutta koska h\u00e4n ei puhunut juuri lainkaan englantia, Leolle j\u00e4i liev\u00e4 ep\u00e4ilys siit\u00e4, ymm\u00e4rsik\u00f6 kuljettaja ollenkaan, mihin he tahtoivat menn\u00e4. Vaikka toisaalta sana, hotelli, oli kyll\u00e4 sama l\u00e4hes kaikissa kieliss\u00e4.<\/p>\n
Joillakin ihmisill\u00e4 on tapana selitt\u00e4\u00e4 kaiken aikaa, mit\u00e4 ovat tekem\u00e4isill\u00e4\u00e4n, tai mit\u00e4 he ajattelevat. Etenkin silloin kun ovat hermostuneita. T\u00e4m\u00e4 taksinkuljettaja oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksi n\u00e4ist\u00e4. H\u00e4n suolsi loppumatonta sanavirtaa, ja vaikka kukaan heist\u00e4 kolmesta ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, h\u00e4n puhua pulputti silti.<\/p>\n
Kun he olivat k\u00e4yneet jo kahdella hotellilla, ja kuljettaja palasi molemmilla kerroilla tyhjin toimin antaen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ettei vapaita huoneita ollut, Torsti v\u00e4itti, ett\u00e4 kaikki taksinkuljettajat tahtoivat vain huijata asiakkaitaan kiertelem\u00e4ll\u00e4 turhia lenkkej\u00e4 ja rahastaakseen n\u00e4in suuremman summan asiakkaaltaan.<\/p>\n
Leon kokemus oli aivan p\u00e4invastainen. Kaikki h\u00e4nen tapaamansa taksikuskit – niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin – olivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n olleet hyvi\u00e4 ja avuliaita ihmisi\u00e4. Eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut ammattikunnasta mit\u00e4\u00e4n pahaa sanottavaa.<\/p>\n
Torsti vaati, ett\u00e4 Leon olisi ment\u00e4v\u00e4 miehen mukaan varmistamaan t\u00e4m\u00e4n puhuvan totta. Leosta se tuntui naurettavalta. Vastahan he olivat tavanneet, ja Torsti jo luuli voivansa k\u00e4skytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n
Leo oli vastaamaisillaan, ett\u00e4 miksi t\u00e4m\u00e4 ei itse mennyt, jos kerran oli niin varma siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 huijattiin, muttei halunnut olla ep\u00e4kohtelias.<\/p>\n
Vasta paljon my\u00f6hemmin Leo ymm\u00e4rsi syyn. Eih\u00e4n Torsti olisi mitenk\u00e4\u00e4n voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kahden Leon kanssa. Mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n Leo asiaa mietti, sen varmempi h\u00e4n oli siit\u00e4, ett\u00e4 asia oli juuri n\u00e4in.<\/p>\n
Tietenkin taksinkuljettaja oli kertonut heille totuuden. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n hotellissa ei ollut vapaita huoneita. Virkailija selitti huonolla englannillaan, ett\u00e4 kaupungissa oli meneill\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4linen konferenssi, jonka vuoksi Bratislavan kaikki hotellihuoneet oli varattu jo kuukausia etuk\u00e4teen. Varmistaakseen asian, h\u00e4n soitti muutamille kollegoilleen toisissa hotelleissa, joissa tilanne oli t\u00e4ysin sama.<\/p>\n
Virkailijan ja taksinkuljettajan v\u00e4lille syntyi pitk\u00e4 keskustelu kielell\u00e4, jota Leo ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mutta jonka h\u00e4n oletti olevan slovakkia, mik\u00e4li sellainen kieli ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli olemassa. Lopuksi virkailija teki viel\u00e4 yhden puhelun, jonka p\u00e4\u00e4tteeksi h\u00e4n selitti kuljettajan viev\u00e4n heid\u00e4t er\u00e4\u00e4seen paikkaan kaupungin ulkopuolella.<\/p>\n
”Hotel no, sleep yes”, mies vakuutti.<\/p>\n
Se tuntui Leosta tilanteen huomioon ottaen tyydytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ratkaisulta, mutta Torstin ep\u00e4ilyt huiputuksesta nousivat j\u00e4lleen esiin. Onneksi Helena meni Leon puolelle ja Torstin oli pakko my\u00f6nty\u00e4.<\/p>\n
Paikka johon he saapuivat, oli l\u00e4hi\u00f6 t\u00e4ynn\u00e4 harmaita, monikerroksisia kivitaloja. Synk\u00e4n rakennusrykelm\u00e4n laidalla oli matalampi rakennus, jonka eteen he pys\u00e4htyiv\u00e4t. Keski-ik\u00e4inen nainen seisoskeli tupakkaa poltellen oven vierell\u00e4 odottamassa, sill\u00e4 v\u00e4lin kun he maksoivat taksin. Kyyti oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n halpa ottaen huomioon kaiken sen ajan, joka oli kulunut kiertelyyn hotellilta toiselle, ja siksi Leo sujautti omasta puolestaan hieman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vaivan palkaksi.<\/p>\n
Pyylev\u00e4 nainen ohjasi heid\u00e4t rakennuksen toiseen kerrokseen, huoneeseen jossa oli nelj\u00e4 kerross\u00e4nky\u00e4.<\/p>\n
Huone oli nuhjuinen, mutta vuoteissa oli puhtaat lakanat, sen tunsi ihollaan, tosin niiss\u00e4kin tuntui olevan sama nikotiinin tuoksahdus, joka oli pinttynyt kaikkialle – tai kenties se oli tyynyiss\u00e4.<\/p>\n
Torsti n\u00e4ytti nyrpe\u00e4\u00e4 naamaa huoneen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n. Aivan kuin se ei olisi h\u00e4nelle riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4, mutta lopulta h\u00e4n valitsi kaksi ikkunan puolesta vuodetta.<\/p>\n
Nainen oli utelias ja tahtoi tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 vieraat olivat kotoisin, ja kun h\u00e4nelle selvisi heid\u00e4n olevan Suomesta, h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 rakennuksessa oli aito suomalainen sauna. Jos he vain haluaisivat, sen saattoi varata alakerran ravintolasta.<\/p>\n
Leo innostui asiasta. H\u00e4n oli saunamiehi\u00e4. Saunoi v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pari kertaa viikossa. Talvella h\u00e4nell\u00e4 oli tapana k\u00e4yd\u00e4 saunasta uimassa Saarronniemess\u00e4 pari kertaa kuukaudessa.<\/p>\n
\u201dKai mekin menn\u00e4\u00e4n\u201d, Helena sanoi ja vilkaisi Torstiin. T\u00e4m\u00e4n naamasta n\u00e4ki, ettei idea ollut h\u00e4nen mieleens\u00e4.<\/p>\n
\u201dSielt\u00e4h\u00e4n voi saada vaikka jalkasienen tai jotain viel\u00e4 pahempaa\u201d, Torsti yritti vastustella.<\/p>\n
\u201d\u00c4l\u00e4 viitsi. Ei kai saunasta nyt sent\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n sellaista. Kyll\u00e4 kuumuus tappaa kaikki p\u00f6p\u00f6t\u201d, Helena vakuutteli.<\/p>\n
Torstin auttanut muu kuin suostua, ja kun Helena lis\u00e4ksi ehdotti, ett\u00e4 he menisiv\u00e4t sinne kaikki kolme yhdess\u00e4, Torstin oli en\u00e4\u00e4 mahdotonta per\u00e4\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n
\u201dSaunotaan niin kuin Suomessa on tapana\u201d, Helena sanoi ja teki selv\u00e4ksi, ettei h\u00e4n halunnut menn\u00e4 saunomaan yksikseen.<\/p>\n
Nainen oli puhunut suomalaisesta saunasta. S\u00e4hk\u00f6kiuas oli kyll\u00e4 valmistettu Lapin kyl\u00e4ss\u00e4, Satakunnassa, mutta siihen sen saunan suomalaisuus sitten p\u00e4\u00e4ttyikin.<\/p>\n
Tila oli kolkko, pitk\u00e4nmallinen, betonisein\u00e4inen huone, jota valaisi kaksi loisteputkivalaisinta. Huoneen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli ter\u00e4srunkoiset lauteet. Ne oli p\u00e4\u00e4llystetty jollakin vaalealla puulajilla, mutta kaiken aikaa piti varoa koskettamasta polttaviin metalliputkirakenteisiin. Saunassa tuoksui hyvin voimakkaasti jokin klooripitoinen pesuaine, joten ainakaan sielt\u00e4 ei saisi Torstin pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 jalkasienitartuntaa.<\/p>\n
Kiukaita oli saunassa itse asiassa kaksi. Ne oli kytketty s\u00e4hk\u00f6verkkoon siten, ett\u00e4 ne l\u00e4mpeniv\u00e4t vuorotellen. Aina muutamien minuuttien v\u00e4lein kuului napsahdus, kun toinen kiukaista kytkeytyi p\u00e4\u00e4lle ja toinen sammui. T\u00e4t\u00e4 seurasi ep\u00e4rytminen napsahtelu vastusten kuumetessa tai viiletess\u00e4.<\/p>\n
Koska kiukaissa ei ollut kivi\u00e4, ei niihin voinut oikein vett\u00e4k\u00e4\u00e4n heitt\u00e4\u00e4. Torsti kyll\u00e4 yritti. H\u00e4n toi vett\u00e4 k\u00e4siss\u00e4\u00e4n pesuhuoneesta ja viskasi sen kiukaalle. Kuului sihahdus ja huone t\u00e4yttyi kitker\u00e4ll\u00e4 hajulla. Ei siis auttanut muu kuin v\u00e4rj\u00f6tell\u00e4 kuivassa, hieman yli seitsem\u00e4nkymmenen asteen haaleassa kuumuudessa.<\/p>\n
Huoneen toisessa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 oli ovi, joka aukeni aidatulle patiolle, jossa sijaitsi kylm\u00e4vesiallas. Heti aidan takana oli vilkkaasti liikenn\u00f6ity pikatie. Vaikka saunan l\u00f6ylyt eiv\u00e4t olleetkaan mink\u00e4\u00e4n arvoisia, niin Leosta tuntui kuitenkin hyv\u00e4lt\u00e4 pulahtaa kylm\u00e4\u00e4n veteen. Se ik\u00e4\u00e4n kuin huuhtoi pois pitk\u00e4n junamatkan ja loputtoman taksiajelun rasitukset ja sai h\u00e4net tuntemaan itsens\u00e4 uudestisyntyneeksi.<\/p>\n
Lauteilla Torsti oli pit\u00e4nyt visusti huolen siit\u00e4, ett\u00e4 oli kaiken aikaa Leon ja Helenan v\u00e4liss\u00e4. Leon mieleen nousi kuva alati valppaasta paimenkoirasta, joka ajoi kaikkialle s\u00e4nt\u00e4ilevi\u00e4 lampaita tiettyyn suuntaan. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lampaita oli tosin vain yksi, Helena, ja Torsti oli tietenkin se paimenkoira.<\/p>\n
Vasta kylm\u00e4vesialtaassa Leolle tarjoutui tilaisuus vilkuilla Helenaa. T\u00e4m\u00e4n vaaleat, kiharat hiukset, py\u00f6re\u00e4t kasvot, punakat posket sek\u00e4 alati nuhaisesta vaikuttava olemus eiv\u00e4t olleet her\u00e4tt\u00e4neet juurikaan Leon mielenkiintoa. Mutta nyt, jouduttuaan kasvotusten Helenan py\u00f6re\u00e4n takamuksen kanssa, t\u00e4m\u00e4n noustessa altaasta, Leo tunsi \u00e4killist\u00e4, voimakasta, seksuaalista vetoa t\u00e4h\u00e4n naiseen. Tahtomattaan h\u00e4n pani merkille lis\u00e4\u00e4 yksityiskohtia alastomasta Helenasta.<\/p>\n
Naisen vaalea iho rusotti oudon eroottisella tavalla. Enk\u00e4 se johtui kylm\u00e4n veden vaikutuksesta, tai kenties kalpeasta loisteputkivalaistuksesta. Olematta laiha tai lihava, h\u00e4ness\u00e4 oli er\u00e4\u00e4nlaista nuoren tyt\u00f6n pehme\u00e4\u00e4 py\u00f6reytt\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n kaiken Leo pani merkille sin\u00e4 hyvin lyhyen\u00e4 hetken\u00e4, jonka h\u00e4n ehti silm\u00e4ill\u00e4 Helenaa, ennen kuin Torsti ty\u00f6ntyi tikapuille ja katkaisi h\u00e4nelt\u00e4 n\u00e4k\u00f6yhteyden.<\/p>\n
Samassa rakennuksessa oli my\u00f6s ravintola, jossa my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 ajankohdasta huolimatta, saattoi tilata ruokaa.<\/p>\n
Illallinen ei tosin ollut kovin kaksinen. Se koostui paistetusta juustosta, ranskalaisista perunoista ja voimakkaan makuisesta kastikkeesta. Ateria nautittiin runsaan oluen kera. Velk\u00e9 pivo<\/i> oli helppo oppia ja muistaa, ja Leo kittasikin niit\u00e4 useampia. Mik\u00e4li ruoka ei kovin kaksista ollutkaan, olut sen sijaan sit\u00e4 oli.<\/p>\n
Kesken illallisen valot himmeniv\u00e4t ja salin katossa oleva diskopallo alkoi py\u00f6ri\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4lkeenp\u00e4in Leo muisti vain lyhyit\u00e4 katkelmia siit\u00e4, mit\u00e4 illan ja y\u00f6n aikana oli tapahtunut. H\u00e4n muisti tanssineensa Abbaa slovakkialaismummeleiden kanssa. H\u00e4n muisti haikean slaavilaisballadin ja Helenan kuuman hengityksen hikisell\u00e4 kaulallaan. Slivovican kimaltelun laseissa kun he nostelivat maljoja vuoroin Slovan Bratislavalle ja vuoroin TPS:lle.<\/p>\n
Ja ennen kaikkea Leo muisti unen, jossa oli suudellut Helenan t\u00e4ytel\u00e4isi\u00e4 huulia ja hyv\u00e4illyt pehmeit\u00e4 ja py\u00f6reit\u00e4 rintoja naisen keinuessa py\u00f6rivin liikkein h\u00e4nen yll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Aamulla Leo her\u00e4si pirte\u00e4n\u00e4 huolimatta kevyest\u00e4 jomotuksesta ohimolla. Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen paikallinen luumubrandy oli vaikutuksiltaan v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin mallasviski.<\/p>\n
My\u00f6s Torsti liikehti vuoteessaan, mutta Helena oli viel\u00e4 sike\u00e4ss\u00e4 unessa.<\/p>\n
Leo sanoi k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 suihkussa ja l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 sen j\u00e4lkeen lenkille.<\/p>\n
Kun h\u00e4n palasi suihkusta, Torsti oli jo t\u00e4ysiss\u00e4 pukeissa ja sanoi l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nkin lenkille yhdess\u00e4 Leon kanssa.<\/p>\n
Vasta kun Leo meni pukeutumaan, h\u00e4n huomasi vuoteensa vieress\u00e4 k\u00e4ytetyn kondomin ja lattialle levinneen spermatahran ja ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 se, mit\u00e4 h\u00e4n oli kuvitellut eroottiseksi uneksi, olikin tapahtunut todellisuudessa.<\/p>\n
H\u00e4n siirsi huomaamattomasti varpaillaan kondomin piiloon y\u00f6p\u00f6yd\u00e4n ja s\u00e4ngyn v\u00e4liin miettien olikohan Torsti kenties ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 sen. L\u00e4isk\u00e4lle lattialla h\u00e4n ei voinut mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vaitonaisina he juoksivat ohi harmaiden kerrostalojen ja tulivat puistomaiselle asuma-alueelle, jossa oli kaksikerroksisia rakennuksia. Sielt\u00e4 matka jatkui k\u00e4velytielle jokirantaan, jota reunusti tihe\u00e4 metsikk\u00f6. Joen toisella rannalla n\u00e4kyi teollisuusrakennuksia, autonromuja sek\u00e4 joutomaata, joka toimi kaikesta p\u00e4\u00e4tellen kaatopaikkana.<\/p>\n
Torsti ei ollut yht\u00e4 tottunut juoksija kuin Leo. H\u00e4nen vauhtinsa hidastui ja h\u00e4n pyysi Leoa pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n hetkeksi.<\/p>\n
”Se kaikki tapahtui nopeasti. Muistan vain stiletin, jonka ter\u00e4 ponnahti esiin kahvan sis\u00e4lt\u00e4 ja sen kuinka auringonvalo heijastui sen ter\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Siit\u00e4, mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen tapahtui, minulla ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n muistikuvaa.<\/p>\n
Minulle on kerrottu, ett\u00e4 koiraansa ulkoiluttanut mies l\u00f6ysi minut Pikku-Tonavasta tarrautuneena rantapensaikkoon. H\u00e4n oli raahannut minut kuivalle maalle ja soittanut ambulanssin. Kun sitten her\u00e4sin, olinkin jo Tyksiss\u00e4. Oli kulunut kaksi viikkoa.”<\/p>\n
”Kuule, kyll\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 kertomaan tuo tarina poliisille. Ne ei nimitt\u00e4in tied\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 Helenalla oli poikayst\u00e4v\u00e4. On varmaa, ett\u00e4 h\u00e4n on tappanut Helenan. Ja tied\u00e4 vaikka monta muutakin naista\u201d, Kallu sanoi. \u201dSit\u00e4 paitsi, se miesh\u00e4n puukotti sinuakin. Voit nostaa samalla syytteen h\u00e4nt\u00e4 vastaan.\u201d<\/p>\n
Hetken asiaa mietitty\u00e4\u00e4n Leo kulautti tuoppinsa tyhj\u00e4ksi, r\u00f6yht\u00e4isi ja poistui sanaakaan sanomatta baarista.<\/p>\n
H\u00e4n ylitti Pyh\u00e4n Katariinan tien ja suuntasi kohti poliisiaseman ovea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Leo oikaisin metsik\u00f6n l\u00e4pi ja puoliksi liukui alas jyrkk\u00e4\u00e4 rinnett\u00e4. H\u00e4n k\u00e4veli autojen v\u00e4litse Sepen grillille. Se oli tupaten t\u00e4ynn\u00e4 kuten aina. Piti livahtaa ty\u00f6maalta hieman etuajassa saadakseen istumapaikan. Leo osti kahvin possumunkilla ja istui ikkunan viereen. Edellinen asiakas oli j\u00e4tt\u00e4nyt siihen Turun Sanomat. Heti etusivulla oli uutinen murhasta, joka oli j\u00e4rkytt\u00e4nyt kaupunkilaisia ja koko maata. Tapauksesta oli kaikesta p\u00e4\u00e4tellen uutta tietoa, koska siit\u00e4 kertova uutinen oli j\u00e4lleen noussut etusivulle. Uhrin henkil\u00f6llisyys selvinnyt, otsikko ilmoitti. Kukahan se tytt\u00f6parka on? Toivottavasti ei ainakaan kukaan kaarinalainen, Leo ajatteli. Uhrin nimi suorastaan pomppasi h\u00e4nen silmilleen: Helena Revala. Nimi oli ensikuulemalta vaikuttanut hauskalta, kuten nimen omistajakin oli ollut, mutta kaiken tapahtuneen j\u00e4lkeen Leo oli toivonut, ettei h\u00e4nen tarvitsisi koskaan en\u00e4\u00e4 kuulla tuota nime\u00e4 uudelleen. Mutta tuossa se nyt oli. Helena Revala, paloittelusurman uhri. Lehti palautti lukijoiden mieleen tapauksen yksityiskohdat. Jalka oli l\u00f6ytynyt aivan ensimm\u00e4iseksi. Se oli heitetty mereen telakka-alueen ja Pikisaaren v\u00e4lisell\u00e4 ruovikkoisella, asumattomalla<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[204,206,205],"class_list":["post-4095","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-poytalaatikko","tag-murha","tag-mustasukkaisuus","tag-paloittelumurha"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4095","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4095"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10157,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4095\/revisions\/10157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}