Prologi<\/p>\n
Pihlavesi. Suomi<\/p>\n
2012<\/p>\n
Martta katsoi tuolissa istuvaa naista. Naisessa oli jotain tuttua, mutta h\u00e4n ei ollut varma pit\u00e4isik\u00f6 h\u00e4nen olla tuntevinaan tuo hieno rouva, jolla oli kultaa korvissa ja joka puhui teenn\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. Mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 oikein odotettiin.\u00a0 Martan aivot olivat kuin kes\u00e4isen poutap\u00e4iv\u00e4n taivas, enimm\u00e4kseen t\u00e4ysin sininen ja vain joitakin valkoisia pilvenhattaroita, jotka leijuivat korkealla. Ne oranssinv\u00e4riset kapselit, joita h\u00e4n oli sy\u00f6nyt jo pitk\u00e4\u00e4n, olivat hidastaneet h\u00e4nen mielens\u00e4 tyhjentymist\u00e4 aluksi, mutta niiden vaikutus ei en\u00e4\u00e4 tehonnut. Sen sijaan h\u00e4nelle annettiin pieni valkoinen pilleri nukkumaanmenon aikaan, jonka piti tehd\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 iloisemman. Tyytym\u00e4\u00e4n osaansa nyt kun ei niin paljoa en\u00e4\u00e4 tapahtunut ja Alakosken vanhan talon h\u00e4n oli jo unohtanut ja kes\u00e4tuulen kosketuksen poskellaan, vaikka joskus saattoi n\u00e4hd\u00e4 ja tuntea pienen muiston, v\u00e4l\u00e4hdyksen haapojen kahinasta rantatien varrella.<\/p>\n
Nyt tuo nainen tuossa joka sanoi h\u00e4nelle \u201d\u00e4iti, etk\u00f6 muista minua, olen sinun lapsesi, vanhin tytt\u00e4resi Maarit\u201d tuli liian l\u00e4helle ja kosketti h\u00e4nen poskeaan ja se tuntui pahalta. H\u00e4nell\u00e4 oli liian pieni leuka ja kaulassa oli kuoppia. (Kuka Maarit, sen nimisi\u00e4 on niin paljon?). Naisen vieress\u00e4, toisella tuolilla istui valkotukkainen mies, oliko h\u00e4n tuon naisen mies vai oliko se t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koska sekin halusi h\u00e4nest\u00e4 jotain? Oliko tuo nainen tuonut h\u00e4nelle sulhaskandidaatin? Liian vanha ja liian pitk\u00e4tukkainen ainakin se oli.<\/p>\n
\u201dRuoka on valmista\u201d. Martta katsoi vieraitaan ja toivoi ett\u00e4 he l\u00e4htisiv\u00e4t pois. Mit\u00e4 he oikein halusivat h\u00e4nest\u00e4, t\u00e4llainen vanha nainen joka ei edes kunnolla muistanut omaa nime\u00e4\u00e4n. Keitti\u00f6st\u00e4 kuului lautasten kalinaa ja keitti\u00f6henkil\u00f6kunnan askeleita. Ruuan tuoksu kantautui jo h\u00e4nen sieraimiinsa ja tuolien kolina lattiaa vastaan kun muut olivat asettumassa paikoilleen.<\/p>\n
Maarit hyv\u00e4steli \u00e4itins\u00e4 ja he l\u00e4htiv\u00e4t Maran kanssa k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti hoivakodin ovea. Yksi hoitajista tuli avaamaan heille ovea, jota pidettiin aina lukossa. Muistisairaat hoidokit olisivat muuten karkailleet kadulle tai metsikk\u00f6\u00f6n, ja heill\u00e4 ei ollut tarpeeksi henkil\u00f6kuntaa viem\u00e4\u00e4n heit\u00e4 k\u00e4velylle ulos. He vaihtoivat viel\u00e4 muutaman sanan hoitajan kanssa ja k\u00e4veliv\u00e4t autolle joka oli pys\u00e4k\u00f6ity vierasparkkiin.<\/p>\n
\u2013 Et sitten kertonut h\u00e4nelle, sanoi Mara.<\/p>\n
\u2013 En, turhaa mielipahaa se olisi h\u00e4nelle aiheuttanut, silloinkin jos h\u00e4n olisi muistanut Jussin.\u00a0 Oikeastaan olikin parempi n\u00e4in. Ei kenenk\u00e4\u00e4n vanhemman saisi tarvita haudata lastaan ja nyt \u00e4iti s\u00e4\u00e4styi silt\u00e4. Alzheimer ja el\u00e4m\u00e4 armahtivat ja s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 sen surun. Johnny on lent\u00e4nyt Santo Domingoon hoitamaan asian.<\/p>\n
\u2013 Toivottavasti kuolinsyy selvi\u00e4\u00e4 ruumiinavauksesta. Ollin mielest\u00e4 h\u00e4nen sokeriarvonsa olivat kohdallaan ja puhutaan ett\u00e4 h\u00e4nen nuori vaimonsa olisi myrkytt\u00e4nyt h\u00e4net.<\/p>\n
Alakuloisina ja l\u00e4hes hiljaisuudessa Maarit ja Mara ajoivat Alakoskelle, vanhaan taloon, jossa sein\u00e4tkin kantoivat muistoja Martasta ja Juhanista, Maaritista ja muista sisaruksista my\u00f6s, lapsina ja aikuisina ja jonka pihalta he olivat l\u00e4hteneet maailmalle kauan sitten.\u00a0 Matkalaukku oli ollut t\u00e4ynn\u00e4 toiveita ja suunnitelmia, lompakko hyvin tyhj\u00e4.\u00a0 Maarit keitti kahvit ja Mara istahti pihakeinuun, sireenien juurelle polttamaan puoli tupakkaa. P\u00e4\u00e4skyset lenteliv\u00e4t edestakaisin r\u00e4yst\u00e4\u00e4n alta olevasta pes\u00e4st\u00e4, jossa poikaset varttuivat aurinkoisessa ja tyyness\u00e4 kes\u00e4kuun illassa.\u00a0 Maarit teki silloin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen luopua kotitalostaan, jossa h\u00e4n edelleen oli osallisena sisarustensa kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Prologi Pihlavesi. Suomi 2012 Martta katsoi tuolissa istuvaa naista. Naisessa oli jotain tuttua, mutta h\u00e4n ei ollut varma pit\u00e4isik\u00f6 h\u00e4nen olla tuntevinaan tuo hieno rouva, jolla oli kultaa korvissa ja joka puhui teenn\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. Mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 oikein odotettiin.\u00a0 Martan aivot olivat kuin kes\u00e4isen poutap\u00e4iv\u00e4n taivas, enimm\u00e4kseen t\u00e4ysin sininen ja vain joitakin valkoisia pilvenhattaroita, jotka leijuivat korkealla. Ne oranssinv\u00e4riset kapselit, joita h\u00e4n oli sy\u00f6nyt jo pitk\u00e4\u00e4n, olivat hidastaneet h\u00e4nen mielens\u00e4 tyhjentymist\u00e4 aluksi, mutta niiden vaikutus ei en\u00e4\u00e4 tehonnut. Sen sijaan h\u00e4nelle annettiin pieni valkoinen pilleri nukkumaanmenon aikaan, jonka piti tehd\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 iloisemman. Tyytym\u00e4\u00e4n osaansa nyt kun ei niin paljoa en\u00e4\u00e4 tapahtunut ja Alakosken vanhan talon h\u00e4n oli jo unohtanut ja kes\u00e4tuulen kosketuksen poskellaan, vaikka joskus saattoi n\u00e4hd\u00e4 ja tuntea pienen muiston, v\u00e4l\u00e4hdyksen haapojen kahinasta rantatien varrella. Nyt tuo nainen tuossa joka sanoi h\u00e4nelle \u201d\u00e4iti, etk\u00f6 muista minua, olen sinun lapsesi, vanhin tytt\u00e4resi Maarit\u201d tuli liian l\u00e4helle ja kosketti h\u00e4nen poskeaan ja<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":10605,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[114,4],"tags":[293,291,292,290],"class_list":["post-4972","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","category-romaanit-ote","tag-biofiktio","tag-juurettomuus","tag-onnellisuuden-tavoittelu","tag-paluumuuttaja"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/108"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4972"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10645,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972\/revisions\/10645"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}