Amanda kertoi, ett\u00e4 mukanani tuomalle lemmikille oli aivan aluksi suoritettava perusteellinen terveystarkastus, ja jos se kerran – niin kuin v\u00e4itin – oli l\u00f6ytynyt kadulta, sille oli my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 tartuntatautikartoitus.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 oli asia, joka kauhistutti minua. Mieleeni palasi kaikki ne pandemiat, joista isovanhempani minulle kertoivat. Ne olivat tappaneet hirvitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisi\u00e4. Minunkin suvustani l\u00e4hes puolet oli kuollut. Ottaen huomioon sen, ett\u00e4 me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolassa olimme p\u00e4\u00e4sseet v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 verrattuna moniin muihin alueisiin maailmassa, se tuntui silti kohtuuttoman suurelta menetykselt\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 oli ollut seurauksena se, ett\u00e4 matkailu oli loppunut l\u00e4hes tyystin, eik\u00e4 ehk\u00e4 tulisi koskaan toipumaan saamastaan kuoliniskusta. Toisaalta ilmansaasteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli laskenut dramaattisesti, mik\u00e4 oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 asia.<\/p>\n
Pandemiat olivat my\u00f6s johtaneet pakollisiin testeihin kolmen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein, joiden laiminly\u00f6nnist\u00e4 seurasi vakavia taloudellisia seuraamuksia. Luulen kaikkien kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli ainoa tapa, jotta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saatoimme el\u00e4\u00e4 ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4, sosiaalisia olentoja kuin olimme.<\/p>\n
Olin ollut l\u00e4hikontaktissa ja ilman mink\u00e4\u00e4nlaista suojausta olennon kanssa, joka ehk\u00e4 oli taudinkantaja. Olin kulkenut sen kanssa julkisessa kulkuneuvossa ja lopulta tuonut sen t\u00e4nne lemmikkihoitolaan, saattaen ehk\u00e4 vaaraan my\u00f6s siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t ihmiset.<\/p>\n
Syyllisyytt\u00e4 tuntien katsoin Risi\u00e4, joka tuijotti minua suurilla, tunteikkailla silmill\u00e4\u00e4n, aivan kuin olisi lukenut ajatukseni.<\/p>\n
”No niin, sill\u00e4 v\u00e4lin kun lemmikinhoitaja tutkii t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n pikku yst\u00e4v\u00e4mme, me juttelemme tapauksen yksityiskohdista”, Amanda sanoi, aivan kuin puhuisi pienelle lapselle. Se \u00e4rsytti minua. Olihan Ris kaikesta p\u00e4\u00e4tellen t\u00e4ysi-ik\u00e4inen, ja niin olin min\u00e4kin.<\/p>\n
Nainen soitti, ja hyvin pian huoneeseen tuli lemmikinhoitaja, joka oli pukeutunut vaaleanvihre\u00e4\u00e4n ty\u00f6asuun, mik\u00e4 sai h\u00e4net n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6n myyj\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
”Menn\u00e4\u00e4np\u00e4s katsomaan mitenk\u00e4s me t\u00e4n\u00e4\u00e4n voidaan”, hoitaja sanoi. H\u00e4nkin puhuen kuin lapselle, saaden minut miettim\u00e4\u00e4n oliko lemmikeille todellakin tapana leperrell\u00e4 tuolla tavoin. Mutta minullahan ei ollut asiasta kokemusta.<\/p>\n
Amanda pyysi minua kertomaan Risin l\u00f6yt\u00e4miseen liittyv\u00e4t yksityiskohdat. Milloin olin n\u00e4hnyt sen ensimm\u00e4isen kerran, ja miss\u00e4. Lemmikin is\u00e4nt\u00e4h\u00e4n oli saattanut jopa joutua onnettomuuteen, tai oli tapahtunut rikos. Sellaistakin tapahtuu Amada vakuutti minulle. Kaikki tuo on tarpeellista tietoa, mik\u00e4li asiasta tulee rikostutkinta.<\/p>\n
”Tapahtuuko sellaista useinkin?” kysyin.<\/p>\n
”Ei. Melko harvoin. Yleens\u00e4 lemmikin omistussuhde on mietittyn\u00e4 jo etuk\u00e4teen. Jotkut testamenttaavat sen yst\u00e4v\u00e4lleen tai sukulaiselleen. Toiset tekev\u00e4t lemmikilleen tarkankin el\u00e4kesuunnitelman, mutta yleens\u00e4 ne kulkeutuvat lemmikin suojelun piiriin, ja me etsimme niille loppusijoituspaikan”, Amanda selosti.<\/p>\n
”Ent\u00e4\u2026” en tiennyt mit\u00e4 sanaa k\u00e4ytt\u00e4isin. Adjektiivi ”villi” nousi mieleeni, mutta se ei tuntunut sopivalta lemmikeist\u00e4 puhuttaessa. ”Ent\u00e4 omistajattomat lemmikit?” rohkenin kysy\u00e4.<\/p>\n
”Tarkoitat siis sellaisia, joilla ei ole omistajaa lainkaan, tai ei kenties ole koskaan ollutkaan”, Amanda ehdotti.<\/p>\n
”Niin, varmaankin sit\u00e4 min\u00e4 tarkoitan.”<\/p>\n
”Ei niit\u00e4 sellaisia ole. Tai jos onkin, ei niit\u00e4 ainakaa voi lemmikeiksi kutsua. Silloinhan ne ovat ihmisi\u00e4 kuten mekin.”<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ajatus h\u00e4mmensi minua toden teolla, ja varmaan sen n\u00e4ki my\u00f6s naamastani. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Amanda jatkoi selityst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
”Lemmikit eiv\u00e4t katsos ole mik\u00e4\u00e4n laji.”<\/p>\n
Senh\u00e4n min\u00e4 tietenkin tiesinkin. Olin aikoinani koulussa osallistunut lemmikkitietotunneille. Tosin niist\u00e4 ei ollut j\u00e4\u00e4nyt mieleeni paljoakaan.<\/p>\n
”Kauan sitten oli tapana pit\u00e4\u00e4 lemmikkin\u00e4 koiria tai kissoja. Olipa niit\u00e4kin, jotka pitiv\u00e4t kotonaan kaikenlaisia eksoottisia el\u00e4imi\u00e4. Siten pandemioiden aikakaudella ilmestyi kuin tyhj\u00e4st\u00e4 canisrutto, joka tappoi miltei kaikki lemmikkikoirat. Niill\u00e4 rukoilla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista vastustuskyky\u00e4 virusta vastaan, eik\u00e4 rokotetta ehditty kehitt\u00e4\u00e4 ajoissa.<\/p>\n
No tietenkin, lemmikkiel\u00e4inten pidosta oli jo siin\u00e4 vaiheessa tullut vain varakkaiden etuoikeus. Erilaisia veroja ja maksuja tuli aina vain lis\u00e4\u00e4 lemmikkiel\u00e4inten omistajille. My\u00f6s kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 muuttui tuohon aikaan rajusti. Avoimista kaduista oli tullut katettuja julkisia tiloja, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ollut pientareita, joille koira voisi tehd\u00e4 tarpeensa.<\/p>\n
Tiesitk\u00f6 muuten, ett\u00e4 tuohon aikaan oli pakollista ker\u00e4t\u00e4 koiran j\u00e4t\u00f6kset muovipusseihin, jotka koiran omistaja vei sitten mukanaan, ja j\u00e4tti johonkin j\u00e4tteenker\u00e4yspisteist\u00e4. Koirat my\u00f6skin ”merkitsiv\u00e4t” paikkoja virtsaamalla.”<\/p>\n
Olin suorastaan j\u00e4rkyttynyt. Ajatus p\u00f6k\u00e4leist\u00e4 julkisella paikalla ja niit\u00e4 pusseihin ker\u00e4ilevist\u00e4 lemmikinomistajista tuntui hirvitt\u00e4v\u00e4n vastemieliselt\u00e4.<\/p>\n
”Koirien ulkoiluttaminen julkisissa tiloissa siis kiellettiin kaupungeissa, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 koiranomistajat joutuivat menem\u00e4\u00e4n aina vain kauemmas maaseudulle ulkoiluttamaan lemmikkej\u00e4\u00e4n. Koirahan ei oppinut tekem\u00e4\u00e4n tarpeitaan hiekkalaatikkoon kuten kissat. Toinen vaihtoehto oli vied\u00e4 el\u00e4in tiettyihin, erityisesti t\u00e4t\u00e4 toimitusta varten rakennettuihin tiloihin. N\u00e4m\u00e4 tilat, joita kutsuttiin nimell\u00e4 ”pipican” olivat juuri niit\u00e4 paikkoja, joissa canisrutto levisi. Sanasta pipican tuli kirosana, jota monet hokevat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan sanan alkuper\u00e4\u00e4.”<\/p>\n
Muistin, kuinka meill\u00e4 oli tapana kutsua nuoruudenyst\u00e4v\u00e4ni opiskelija-asuntoa juuri tuolla nimell\u00e4.<\/p>\n
”Vaikka koirat katosivat, tarve omistaa seurael\u00e4in j\u00e4i. Toisaalta my\u00f6s suurella osalla kansalaisista oli my\u00f6s varallisuutta yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 lemmikki\u00e4.<\/p>\n
Sitten oli se huono-osaisten joukko, joilla oli h\u00e4din tuskin varaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4, ja joka eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4iden parempiosaisten kustannuksella.<\/p>\n
Sanotaan, ett\u00e4 lemmikkiys sai alkunsa Tokiosta. Se nivoutui jotenkin mangaperinteeseen ja \u0161intolaisuuteen. Miten? Siit\u00e4 ei kovin paljoa tiedet\u00e4. Varakkaat ihmiset rupesivat palkkaamaan v\u00e4h\u00e4osaisia kanssaihmisi\u00e4\u00e4n lemmikeikseen. N\u00e4m\u00e4 pukeutuivat el\u00e4imiksi tai joksikin mangahahmoiksi.<\/p>\n
V\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6nantaja-ty\u00f6ntekij\u00e4 suhde muuttui omistussuhteeksi, jollainen se t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on.”<\/p>\n
”Sin\u00e4 n\u00e4yt\u00e4t olevan todella perehtynyt asiaan”, sanoin.<\/p>\n
Amanda kertoi tehneens\u00e4 aiheesta lopputy\u00f6n. H\u00e4n oli juuri sanomaisillaan jotakin siihen liittyv\u00e4\u00e4, kun puhelin soi, ja Amanda vastasi. H\u00e4nen kasvoilleen nousi hyvin h\u00e4mm\u00e4stynyt ilme.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Amanda kertoi, ett\u00e4 mukanani tuomalle lemmikille oli aivan aluksi suoritettava perusteellinen terveystarkastus, ja jos se kerran – niin kuin v\u00e4itin – oli l\u00f6ytynyt kadulta, sille oli my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 tartuntatautikartoitus. T\u00e4m\u00e4 oli asia, joka kauhistutti minua. Mieleeni palasi kaikki ne pandemiat, joista isovanhempani minulle kertoivat. Ne olivat tappaneet hirvitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisi\u00e4. Minunkin suvustani l\u00e4hes puolet oli kuollut. Ottaen huomioon sen, ett\u00e4 me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolassa olimme p\u00e4\u00e4sseet v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 verrattuna moniin muihin alueisiin maailmassa, se tuntui silti kohtuuttoman suurelta menetykselt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 oli ollut seurauksena se, ett\u00e4 matkailu oli loppunut l\u00e4hes tyystin, eik\u00e4 ehk\u00e4 tulisi koskaan toipumaan saamastaan kuoliniskusta. Toisaalta ilmansaasteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli laskenut dramaattisesti, mik\u00e4 oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 asia. Pandemiat olivat my\u00f6s johtaneet pakollisiin testeihin kolmen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein, joiden laiminly\u00f6nnist\u00e4 seurasi vakavia taloudellisia seuraamuksia. Luulen kaikkien kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli ainoa tapa, jotta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saatoimme el\u00e4\u00e4 ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4, sosiaalisia olentoja kuin olimme. Olin ollut l\u00e4hikontaktissa ja ilman mink\u00e4\u00e4nlaista suojausta olennon kanssa, joka<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":10628,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[332],"tags":[70,299,282],"class_list":["post-5192","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkokertomukset","tag-fantasia","tag-fiktiivinen-tulevaisuus","tag-lemmikki"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5193,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5192\/revisions\/5193"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}