{"id":5540,"date":"2022-11-12T18:34:22","date_gmt":"2022-11-12T16:34:22","guid":{"rendered":"http:\/\/[%kirjamaa.fi\/tarinavirta%%5D"},"modified":"2026-05-18T19:59:51","modified_gmt":"2026-05-18T16:59:51","slug":"naisella-oli-hiukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/naisella-oli-hiukset\/","title":{"rendered":"Naisella oli hiukset"},"content":{"rendered":"

PASURIN TYTT\u00c4RET\u00a0<\/strong><\/p>\n

(1930 – 40 -luvun vaihde\u00a0 \u00a0Suomen ja Neuvostoliiton rajalla) \u00a0<\/strong><\/p>\n

Allida ojensi k\u00e4tt\u00e4\u00e4n tytt\u00f6\u00e4 kohti. Tyt\u00f6n silm\u00e4t seurasivat k\u00e4tt\u00e4. Tytt\u00f6 oli liian v\u00e4synyt pel\u00e4t\u00e4kseen. Allida tunsi syv\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvaisuutta h\u00e4neen. Ihmisen oli elett\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi raskaita asioita, ett\u00e4 voi el\u00e4\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Niin t\u00e4lle tyt\u00f6llekin oli varmasti k\u00e4ynyt.<\/p>\n

Verkon vieress\u00e4 puoliksi veteen lakoontuneen kaislikon seassa huljahtelivat tyt\u00f6n hiukset. T\u00e4m\u00e4n hyvin nuoren naisen, joka Allidan n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n sanoi:<\/p>\n

– H\u00e4n pelasti minun henkeni.<\/p>\n

Allida upotti k\u00e4tens\u00e4 tyt\u00f6n hiuksiin. Isois\u00e4ll\u00e4, faarilla, oli sellaisista hiuksista punotut kellonper\u00e4t. Kun h\u00e4n oli ollut lapsi, h\u00e4n sai istua permannon laudoilla ja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kellonperi\u00e4 sormiensa ymp\u00e4rille. Siit\u00e4 oli kauan. Is\u00e4 oli jo silloin loikannut Ven\u00e4j\u00e4lle eik\u00e4 faarikaan poikansa katoamista kest\u00e4nyt kuolematta.<\/p>\n

Nainen oli ollut kevyt kantaa vedest\u00e4 majan laudoille. Se onnistui Allidankin voimilla.<\/p>\n

– Ne tappoivat Aleksin, nainen kuiskasi sen j\u00e4lkeen, kun Allida oli vaihtanut naisen ymp\u00e4rille kuivia takkeja. Kamiina olisi l\u00e4mmitt\u00e4nyt, mutta my\u00f6s paljastanut majan. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 savuvana n\u00e4kyi suolta, pime\u00e4n tultua savun haju matkasi tuulen mukana kauas.<\/p>\n

– Aleksin? Nimen kuultuaan Allida s\u00e4v\u00e4hti, mutta ei uskaltanut tarkemmin udella Aleksista. T\u00e4m\u00e4 puhe saattoi olla ansa. Sen sijaan h\u00e4n kysyi:<\/p>\n

– Ne? Ketk\u00e4?<\/p>\n

Nainen ei pystynyt vastaamaan. Allida hieroi naisen k\u00e4si\u00e4 ja jalkoja saadakseen veren kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 h\u00e4n niin tehdess\u00e4\u00e4n pystynyt ratkaisemaan, pelastiko h\u00e4n el\u00e4m\u00e4lle vihollisen vai yst\u00e4v\u00e4n. Ihmisen joka tapauksessa.<\/p>\n

Allidalla oli paljon mietitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Tilanne oli \u00e4kki\u00e4 muuttunut. V\u00e4liaikainen piilopaikka ei ollut en\u00e4\u00e4 turvallinen. Mit\u00e4 h\u00e4n tekisi naisen kanssa?<\/p>\n

Oma vai vihollinen?\u00a0 Siihen kysymykseen h\u00e4n palasi yh\u00e4 uudelleen. Oli kumpi tahansa, yht\u00e4 vaarallinen h\u00e4n oli Allidalle el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja kuolleena.<\/p>\n

 <\/p>\n

Allidan oli pakko saada nainen kertomaan mill\u00e4 asioilla liikkui. H\u00e4nen henkens\u00e4 saattoi olla naisen kertomuksen varassa. Ensin nainen oli saatava sellaiseen kuntoon, ett\u00e4 h\u00e4n pystyi puhumaan. Siihen asti Allida kykeni vain arvuuttelemaan ja tyynnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n levotonta mielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Olisiko nainen ollut l\u00e4nteen pyrkiv\u00e4 amerikansuomalainen? Se tuntui ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4. Amerikan siirtolaisten asema oli erilainen kuin passittomien kulkijoiden.<\/p>\n

Allida l\u00e4mmitti kaasukeittimell\u00e4 vett\u00e4 ja sai naisen lyhyin vedoin juomaan haaleata teet\u00e4. Kun nainen sanoi \u201dme\u201d, Allidan oli pariin kertaan udeltava, puhuiko nainen mahdollisesti amerikansiirtolaisista. Nainen pystyi puhumaan vain niin sekavasti, ett\u00e4 asia j\u00e4i toistaiseksi arvailujen varaan.<\/p>\n

Allida johdatti useaan kertaan puhetta maahanmuuttaja-amerikkalaisiin. H\u00e4n kertasi naiselle l\u00e4mmint\u00e4 juottaessaan, ett\u00e4 amerikkalaiset olivat tuoneet uuteen maahan mukanaan varallisuutta ja ty\u00f6taitoa. Moni hallitsi uusien koneiden v\u00e4rkk\u00e4\u00e4misen, ja tuottipa moni mukanaan ty\u00f6t\u00e4 helpottavia tekniikan kaluja. Ja rahaa, sit\u00e4 siirtolaiset toivat my\u00f6s mukanaan. Olivat suosittuja kansalaisia, koska halusivat uhrata omaisuutensa yhteiseksi hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4kin naisella oli mukanaan paljon rahaa. H\u00e4n n\u00e4ytti setelik\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4 Allidalle. H\u00e4n teki sen liian rohkeasti, kuin olisi pyrkinyt ostamaan tyhj\u00e4ll\u00e4 paperilla oman turvallisuutensa. Naisella ei ollut henkil\u00f6papereita sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4nen miehens\u00e4 oli kadonnut. Tavallisesti amerikanv\u00e4ki sai kolmen p\u00e4iv\u00e4n viisumin. Sen avulla oli helppo k\u00e4yd\u00e4 laillisesti rajan takana, jos asiaa tuli siirtokunnan asioissa.<\/p>\n

Oliko t\u00e4m\u00e4 nainen ovela luopio? H\u00e4n ei n\u00e4ytt\u00e4nyt amerikaanskilta mutta ei ollut tavallinen sukukansalainenkaan. Kuka h\u00e4n siis oli?<\/p>\n

 <\/p>\n

Sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4 Allida ei nukkunut silm\u00e4llist\u00e4k\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sijasi naiselle niin mukavan makuusijan kuin se niiss\u00e4 oloissa oli mahdollista. H\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt odottaa ainakin y\u00f6n yli. Aleksista ei kuulunut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Mutta Aleks oli luvannutkin palata vasta parin p\u00e4iv\u00e4n kuluttua. Tai sitten l\u00e4hett\u00e4\u00e4 uskotun miehen ohjaamaan Allidaa turvallisesti rajan yli.<\/p>\n

Pelottavaa oli, ett\u00e4 joesta l\u00f6ytyneen naisen maininta Aleksin tappamisesta saattoi pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Mutta ennen kuin Allida voisi jatkaa korpia my\u00f6ten matkaansa, h\u00e4nen tuli saada yhteysmiehelt\u00e4 jonkinlainen viesti. Ainakin varmennus Aleksin kohtalosta oli tultava.<\/p>\n

Seuraavana aamuna Allidan vesirajasta pelastama nainen pystyi puhumaan enemm\u00e4n. H\u00e4n ei ollut loukkaantunut, mutta oli perin pohjin kylmettynyt. Viel\u00e4 y\u00f6nkin jotenkuten nukuttuaan nainen oli lopen uupunut ja h\u00e4diss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Allida kuunteli kertaakaan keskeytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 naisen tarinaa. V\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 naisen el\u00e4m\u00e4 hahmottui jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n

Naisen mies oli ensin mennyt Leningradista Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lle perustettuun kommuuniin nimelt\u00e4\u00e4n Kylv\u00e4j\u00e4. Sitten mies oli hyv\u00e4n\u00e4 kirvesmiehen\u00e4 saanut m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen Petroskoin l\u00e4helle Neuvosto- Karjalaan Hiilisuolle. Heill\u00e4 meni hyvin. Nainen oli ommellut miehille paitoja ja naisille puseroita ja hameita.<\/p>\n

Yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 mies l\u00e4hti viem\u00e4\u00e4n kommuuniin tulevia siirtolaisia \u00c4\u00e4nisen toiselle laidalle. Matkaan l\u00e4hti Karjalan v\u00e4ke\u00e4, hiljan Suomesta tulleita kommunisteja ja jokunen Amerikan siirtolainen. Nainen oli huiskuttanut laivarannassa l\u00e4htij\u00f6ille niin kuin moni muukin. H\u00e4n katseli laivan h\u00e4ipymist\u00e4 aamusumuun.<\/p>\n

Ja sen j\u00e4lkeen? Ei mit\u00e4\u00e4n. Ei miest\u00e4 takaisin, ei viesti\u00e4. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 huhuja. Laiva oli muka kaatunut. Ihmiset oli pelastettu ensin jollekin toiselle rannalle ja sielt\u00e4 kuljetettu Uralin taakse. Joku tiesi paitasovitukseen tullessaan, ett\u00e4 turha oli odottaa takaisin. Kaikilla oli paikkansa organisaatiossa, ja \u201dvirasto\u201d tai \u201dkomissaari\u201d tiesi sen paikan. Parasta oli, kun jokainen teki mink\u00e4 osasi ja mit\u00e4 oli luvannut saattaa loppuun.<\/p>\n

Nainen py\u00f6ritti h\u00e4mmentyneen\u00e4 ohutta sormustaan kertoessaan t\u00e4t\u00e4 Allidalle. Allida tiesi, ett\u00e4 oli n\u00e4hnyt naisen laivarannassa. Kuinka pian nainen tunnistaisi h\u00e4net?<\/p>\n

Ei Allidan pelastama nainen ollut amerikansiirtolainen, siit\u00e4 Allida oli varma. H\u00e4n puhuikin kuin karjalaiset. Tai inkeril\u00e4isten kielt\u00e4\u2026<\/p>\n

 <\/p>\n

Allida muisti er\u00e4\u00e4n tapaamisen Petroskoin Valistustalon illanvietosta. Vasili oli silloin viel\u00e4 seissyt h\u00e4nen rinnallaan. Yhten\u00e4 puhujaksi kutsuttuna oli esiintynyt harmaantunut inkeril\u00e4inen opettaja ja sanomalehtimies. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin viisaana maltillisena kansallisuuksien v\u00e4listen kiistojen sovittelijana. H\u00e4n oli kaupunkiin perustetun opettajaopiston ensimm\u00e4isi\u00e4 opettajia, k\u00e4ynyt v\u00e4lill\u00e4 Kannaksella Lempaalassa ja palannut sitten takaisin, kun Petroskoihin saatiin Karjalan opettajakorkeakoulu.<\/p>\n

Opettajan vaimo oli pieni, laiha, kivulloisen n\u00e4k\u00f6inen nainen. H\u00e4n n\u00e4ytti paljon k\u00e4rsineelt\u00e4, mutta h\u00e4nen ruskeat silm\u00e4ns\u00e4 katselivat maailmaa ter\u00e4v\u00e4sti. Allida muisti, ett\u00e4 nainen oli sanonut olevansa kotoisin samasta Suomen pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 kuin h\u00e4nkin. Nime\u00e4 ei tullut kysytyksi, eik\u00e4 Allida ollut kertonut salaisuuttaan. Jokin nime\u00e4m\u00e4t\u00f6n varovaisuus esti h\u00e4nt\u00e4 olemasta liian avoin. Ja ihan eri-ik\u00e4isi\u00e4kin he olivat.<\/p>\n

Opettajan vaimo oli 35 vuotta sitten ylitt\u00e4nyt rajan muutamaa viikkoa ennen Suomen kapinan syttymist\u00e4. Oli miehen per\u00e4ss\u00e4 l\u00e4htenyt tuntemattomaan maahan, ottanut kohtalon omiin k\u00e4siins\u00e4 muiden vastustuksista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Nyt ik\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 nainen selke\u00e4sti oli antanut my\u00f6ten nuoruuden kapinamielelle.<\/p>\n

Opettaja oli puuhakkaana miehen\u00e4 \u201dmutta ei niink\u00e4\u00e4n puhdasoppisena bolsevikkina\u201d saanut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvonantoa Petroskoin armeijakunnan keskuudessa. Mielialojen tasoittajia tarvittiin tavan takaa yh\u00e4 vilkastuvammassa tasavallassa. Kun mielialat olivat taas k\u00e4\u00e4ntyneet, inkeril\u00e4isi\u00e4 oli ruvettu kuljettamaan Keski-Aasiaan. Halukkaita houkuteltiin uusien sovhoosien mahdollisuuksilla.<\/p>\n