Ulkona lokit mekastivat niin s\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4sti ett\u00e4 Gabrielin oli suljettava ikkuna. Vastoin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n kapinallisena Gabriel oli avannut sen, mutta nyt h\u00e4n joutui antautumaan luonnon voimien edess\u00e4. Hetkess\u00e4 viraston ilma palasi ennalleen: vakaaksi, koneelliseksi, tekohengitetyksi.
\nGabriel luki s\u00e4hk\u00f6postit ja kirjeet, tarkisti kalenterin ja kirjoitti paluupostia. Ty\u00f6t\u00e4 riitti. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa piti laajentaa. Ruuantuotanto nikotteli, Ranskan viinilinnat olivat sortuneet karikkeeseen yksi toisensa j\u00e4lkeen, eik\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 kaivannut V\u00e4limeren p\u00e4tsiin perinteiseen loma-aikaan. Suurvallat polttivat \u00f6ljynrippeit\u00e4 tukialuksissaan taistellakseen \u00f6ljynrippeist\u00e4, joilla oli tarkoitus tankata n\u00e4m\u00e4 samat tukialukset. Ehk\u00e4 kymmenen tuhatta eri aseellista ryhmittym\u00e4\u00e4 toimi Keski-Afrikan tasavallan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, ja liittoutumien verkostot ylittiv\u00e4t kenen tahansa hahmotuskyvyn. Ylittiv\u00e4t suurvaltojenkin, ilmeisesti, koska n\u00e4m\u00e4 aina palasivat ratkomaan ongelmia vanhalla tutulla Gordionin menetelm\u00e4ll\u00e4.
\nGabriel mietti, kuka tai mik\u00e4 oikeastaan oli Gordion, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tarkistaa joutaessaan (itse asiasssa h\u00e4n unohti sen melkein heti tutkiessaan seuraavaa s\u00e4hk\u00f6postia). S\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 n\u00e4kyi kuitenkin olevan, ett\u00e4 jos jotain ei saanut kaapattua itselleen, oli parempi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se huut helkkariin kuin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se kilpailijoille. Tai edes liittolaisille. Suurvallat v\u00e4isteliv\u00e4t yh\u00e4 edelleen suoraa kohtaamista, luojan kiitos, vaikka leikkiv\u00e4tkin hippaa taivaalla, h\u00e4rn\u00e4siv\u00e4t ilmatilassa ja pommittivat kaikkea mahdollista \u00f6ljy- ja mineraalikenttien l\u00e4hettyvill\u00e4 kaikkialla maailmassa. Logistiikassa ja tiedustelussa oli hyv\u00e4t ty\u00f6llistymisn\u00e4kym\u00e4t. Tiedustelupalvelut vakoilivat toisiaan ja kaikkia ja levittiv\u00e4t valeitaan, niin ett\u00e4 kokonaiskuvaa oli vaikea hahmottaa.
\nVakioselityksen mukaan vihollinen oli aina suuri, \u00e4k\u00e4inen ja hyvin aseistettu, sill\u00e4 oli joukkotuhoaseita takataskussa ja se s\u00f6i sinun perunoitasi. Mutta Gabrielista vaikutti, ett\u00e4 niin sanottuja kapinallisia ja terroristeja oli lopulta aika v\u00e4h\u00e4n. Enemmist\u00f6 oli yh\u00e4 ihan tavallisia kansalaisia, jotka tykk\u00e4siv\u00e4t viljell\u00e4 maata, k\u00e4yd\u00e4 torilla hakemassa vihanneksia, juoda kahvia kahviloissa, katsoa elokuvia elokuvateattereissa ja nukkua l\u00e4mp\u00f6isiss\u00e4 vuoteissa. Tietysti se sitten \u00e4rsytti, jos pellot olivat kuivuneet, vesiputket r\u00e4j\u00e4ytetty, torit eristetty piikkilangalla ja kahvilat ja elokuvateatterit tulitettu soral\u00e4jiksi.
\nJa kodit olivat liian kuumia. Ilmastointilaitteita ostettiin enemm\u00e4n kuin koskaan, mutta s\u00e4hk\u00f6nsaannisti p\u00e4tki, ja jos ei muuten p\u00e4tkinyt, joku neropatti k\u00e4v\u00e4isi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jonkin muuntaja-aseman. Muutenkaan ilmastointiin ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt energiaa. Eik\u00e4 kuumuus ja kuivuus hellitt\u00e4nyt miss\u00e4\u00e4n, edes rapautuvissa hyvinvointivaltioissa. Gabrielia h\u00e4mm\u00e4stytti oikeastaan eniten se, ett\u00e4 pakolaisia oli globaalista vain hieman yli miljardi.
\nMenneisyyskin muuttui. Aikoinaan historiaa pidettiin kutakuinkin kiinte\u00e4n\u00e4 m\u00f6hk\u00e4leen\u00e4, johon oli kaiverretu kaikki koskaan tapahtunut. Ei tarvinnut kuin menn\u00e4 katsomaan raunioita, todistusaineisto oli vakuuttavaa. Nyt kun matkustaminen oli v\u00e4hentynyt sotien, tautien ja protektionismin vuoksi, omien silmien todistusta ei en\u00e4\u00e4 saanut.
\nMuseot muuttuivat virtuaalisiksi ja dramatisoidut videot selittiv\u00e4t paljon oppikirjoja nasevammin, miten se Turkin sota oikein menik\u00e4\u00e4n. Suoratoistopalvelut levittiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 yht\u00e4 innokkaasti kuin katastrofielokuvia, joissa fysiikan lait olivat per\u00e4isin ilmeisesti jostakin toisesta universumista. Yht\u00e4kki\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t levisiv\u00e4t maailmaan tai maapallon py\u00f6riminen alkoi mystisesti hidastua. Ongelman sai n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n kuitenkin yleens\u00e4 ratkaistua parilla lihaksikkaalla kaverilla.
\nYh\u00e4 haaveiltiin t\u00e4htimatkoista, avaruushisseista, siirtokunnista l\u00e4hiplaneetoilla ja sympaattisista teko\u00e4lyist\u00e4. Yh\u00e4 arveltiin tnsimm\u00e4isen fuusioreaktorin tuottavan energiaa ehk\u00e4 noin 30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.
\nGabriel palasi selaamaan asialistaa. Muita ajankohtaisia: mielenosoitusten vaatimat turvaj\u00e4rjestelyt, kaivosyhti\u00f6n lobbaajien tapaaminen, kansalaisaloitteet, arvio poliisin uusista toimivaltuuksista, uudet tainnutusaseet.
\nByrokratia oli siit\u00e4 mukavaa, ett\u00e4 mik\u00e4li ty\u00f6 uhkasi loppua, sit\u00e4 sai luotua vaikka perustamalla ty\u00f6ryhm\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n, miten ty\u00f6ntekoa voisi tehostaa. T\u00e4m\u00e4 teki hallinnosta aika j\u00e4hme\u00e4liikkeist\u00e4, mik\u00e4 toisaalta oli etu demokratialle. Poliitikot eiv\u00e4t pystyneet tekem\u00e4\u00e4n radikaaleja muutoksia sen mukaan mik\u00e4 varmistaisi heille jatkokauden tai mik\u00e4 vaan oli jotenkin p\u00e4heet\u00e4. Huonona puolena oli, ett\u00e4 hallinto oli kovin hidas verrattuna monikansallisiin yrityksiin, jotka liikkuivat liukkaasti, k\u00e4yttiv\u00e4t hyv\u00e4kseen joka ikisen lakien niille suoman pienen vipuvarren ja jotka pystyiv\u00e4t palkkaamaan prikaateittain lainoppineita sitomaan valtion voimat asemasotaan, samalla kun p\u00e4\u00e4joukot eteniv\u00e4t muualla.
\nRatkaisuksi ei k\u00e4ynyt ty\u00f6voiman lis\u00e4\u00e4minen, sill\u00e4 lopulta tuli yksinkertaisesti raja vastaan siin\u00e4, kuinka suuren osan kansasta sopi palkata virkailijoiksi. Niinp\u00e4 Gabrielin kaltaiset ahertajat eiv\u00e4t pel\u00e4nneet ty\u00f6paikkansa puolesta, vaan her\u00e4siv\u00e4t aamuisin valmiiksi stressaantuneina ja valmiina hajottamaan itsens\u00e4 eri ty\u00f6teht\u00e4viin, joista jokainen olisi vaatinut t\u00e4yden huomion ja huolellista harkintaa.
\nJa koettaessaan tehd\u00e4 kolmen ihmisen ty\u00f6t Gabriel kirjoitti virheen poliisin ohjeistusta koskevaan lausuntoon. Virhett\u00e4 ei huomattu tarkistuksessa, eik\u00e4 silloinkaan kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s eteni poliisivoimille. Sen huomasivat vasta partiot, joita ohjeistus koski, ja hieman liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Seuraava<\/a> Ulkona lokit mekastivat niin s\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4sti ett\u00e4 Gabrielin oli suljettava ikkuna. Vastoin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n kapinallisena Gabriel oli avannut sen, mutta nyt h\u00e4n joutui antautumaan luonnon voimien edess\u00e4. Hetkess\u00e4 viraston ilma palasi ennalleen: vakaaksi, koneelliseksi, tekohengitetyksi. Gabriel luki s\u00e4hk\u00f6postit ja kirjeet, tarkisti kalenterin ja kirjoitti paluupostia. Ty\u00f6t\u00e4 riitti. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa piti laajentaa. Ruuantuotanto nikotteli, Ranskan viinilinnat olivat sortuneet karikkeeseen yksi toisensa j\u00e4lkeen, eik\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 kaivannut V\u00e4limeren p\u00e4tsiin perinteiseen loma-aikaan. Suurvallat polttivat \u00f6ljynrippeit\u00e4 tukialuksissaan taistellakseen \u00f6ljynrippeist\u00e4, joilla oli tarkoitus tankata n\u00e4m\u00e4 samat tukialukset. Ehk\u00e4 kymmenen tuhatta eri aseellista ryhmittym\u00e4\u00e4 toimi Keski-Afrikan tasavallan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, ja liittoutumien verkostot ylittiv\u00e4t kenen tahansa hahmotuskyvyn. Ylittiv\u00e4t suurvaltojenkin, ilmeisesti, koska n\u00e4m\u00e4 aina palasivat ratkomaan ongelmia vanhalla tutulla Gordionin menetelm\u00e4ll\u00e4. Gabriel mietti, kuka tai mik\u00e4 oikeastaan oli Gordion, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tarkistaa joutaessaan (itse asiasssa h\u00e4n unohti sen melkein heti tutkiessaan seuraavaa s\u00e4hk\u00f6postia). S\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 n\u00e4kyi kuitenkin olevan, ett\u00e4 jos jotain ei saanut kaapattua itselleen, oli parempi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[332],"tags":[199,299,81,106,182],"class_list":["post-6197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkokertomukset","tag-dystopia","tag-fiktiivinen-tulevaisuus","tag-ilmastonmuutos","tag-kaupungit","tag-tyo"],"modified_by":"Jouko Kivinen","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6197"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8362,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6197\/revisions\/8362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nEdellinen<\/a>
\nAlkuun<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"