{"id":8075,"date":"2024-04-26T14:26:05","date_gmt":"2024-04-26T11:26:05","guid":{"rendered":"http:\/\/[%kirjamaa.fi\/tarinavirta%%5D"},"modified":"2026-05-15T14:41:32","modified_gmt":"2026-05-15T11:41:32","slug":"lahelta-kotia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/lahelta-kotia\/","title":{"rendered":"L\u00e4helt\u00e4 kotia"},"content":{"rendered":"

Lauri polkee pienell\u00e4 punaisella polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 kotia. H\u00e4n n\u00e4kee kadun puolella olevan viem\u00e4riristikon kaltereiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4, hiekan ja roskien seassa monta veden siihen kuljettamaa j\u00e4\u00e4tel\u00f6tikkua. H\u00e4n astuu nopeasti py\u00f6r\u00e4lt\u00e4, joka ilman apupy\u00f6ri\u00e4 r\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 katuun. <\/span><\/p>\n

M\u00e4r\u00e4t tikut haisevat samalta kuin kaislat kes\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rven rannassa. Yksi tikuista on harmaaksi lahonnut, mutta muut vaaleita ja hyvi\u00e4 ja siksi ker\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. H\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t shortsiensa taskuun ja nostaa py\u00f6r\u00e4n jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Polkiessaan Lauri ajattelee, ett\u00e4 kotipihaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n menee pihan takana oleville kallioille ja niiden vieress\u00e4 kasvavaan pieneen mets\u00e4\u00e4n, jossa pystyy leikkim\u00e4\u00e4n mit\u00e4 vaan.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy pienen vaalean kerrostalon soratulle pihatielle, jota polkiessa renkaat vispaavat vaikeasti. H\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 vesir\u00e4nnin alla kasvaa taas jo hein\u00e4\u00e4, vaikka viikkoa sitten ei viel\u00e4 ollut kasvanut. Viime vuonna h\u00e4n oli keksinyt sanoa r\u00e4nnin alla kasvavaa hein\u00e4\u00e4 Ruuneperin tukaksi ja se oli naurattanut talon aikuisia. Talon vaalea rapattu sein\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 ihan lampaan valkoiselta villalta, mutta k\u00e4teen se tuntuu karhean satuttavalta.<\/p>\n

Lauri katsoo heti pihan per\u00e4lle, mutta talon koko takapihan mittainen pyykkinaru on tyhj\u00e4, kukaan ei ole ripustamassa pyykki\u00e4. Lauri ei haluakkaan menn\u00e4 pihan takana oleville kallioille ja pieneen mets\u00e4\u00e4n, vaan menee talon rappuun.<\/p>\n

Ulkoa auringosta tullessa, rapussa ei ensin n\u00e4e yht\u00e4\u00e4n. H\u00e4n odottaa k\u00e4si kaiteella ja toinen jalka ensimm\u00e4isell\u00e4 askelmalla, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n valot syttyv\u00e4t ja ett\u00e4 silm\u00e4t tottuvat. <\/span><\/p>\n

Lauri nousee kerrosten ohi, kolmannessa h\u00e4n vilkaisee nopeasti kotiovea, mutta jatkaa rappuja yl\u00e4tasanteelle saakka. H\u00e4n avaa vintinoven ja sen j\u00e4lkeen raskaan harmaan metallisen palo-oven, joka ensin kumahtaa ontosti ja narahtaa vasta sitten auki.<\/span><\/p>\n

Kananverkosta ja j\u00e4telaudoista tehdyn perheen vinttikomeron avain l\u00f6ytyy tutusti sormiin kolmannen sein\u00e4laudan takaa naulasta. Vinttikomeroa kiert\u00e4\u00e4 siell\u00e4 olevien tavaroiden paljous. On henkaririveitt\u00e4in takkeja, pukuja ja mekkoja. On vihre\u00e4 pinnas\u00e4nky, jossa h\u00e4n on vauvana nukkunut, erilaisia tuoleja, pari pient\u00e4 py\u00f6re\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4, kukka-alustoja, kaksi hetekaa rinnakkain, niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ylett\u00f6m\u00e4n paksusti peittoja. Vinttikomeron per\u00e4ll\u00e4 on mattorullia kasoina ja mustia j\u00e4tes\u00e4kkej\u00e4, joissa on lis\u00e4\u00e4 vaatteita ja ties mit\u00e4.<\/p>\n

Lauri istuu keskelle vintti\u00e4 pinnatuolille, jonka selk\u00e4nojasta puuttuu pari pinnaa. H\u00e4n laittaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tikut tarkoitusta varten varaamaansa kenk\u00e4laatikkoon. Laatikossa on jo paljon tikkuja, vaikka h\u00e4n on ker\u00e4nnyt niit\u00e4 vasta t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ja vasta, kun on saanut apupy\u00f6r\u00e4t pois.<\/p>\n

Tikut laatikossa v\u00e4lkkyv\u00e4t vaaleina, samanlaisten paljous on rikkautta. Tikut ovat Laurille ensimm\u00e4inen kokonaan oma asia, siksi ne ovat melkein kuin h\u00e4n. Samalla kadulla asuva Aki ei ollut v\u00e4litt\u00e4nyt tikuista, kun oli n\u00e4hnyt ne. Se alkoi kuitenkin itse my\u00f6hemmin ker\u00e4t\u00e4 karkkipapereita. Tikkujen keksimisen j\u00e4lkeen, ovat kaikki Laurin lelut olleet jotenkin v\u00e4hemm\u00e4n. Tikuista tulee aina sama riemu.<\/p>\n

Aluksi, kun tikkuja oli ollut vain muutama, ne olivat olleet oma perhe. Nyt tikkuja on niin paljon, ett\u00e4 laatikossa ovat jo kaikki Laurin tuntemat ihmiset. On my\u00f6s jo niit\u00e4, joita h\u00e4n ei tunne, mutta tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kenk\u00e4laatikossa olivat olleet Laurin \u00e4idin parhaat keng\u00e4t, punaiset korkokeng\u00e4t. H\u00e4n oli saanut kinuta kauan, ett\u00e4 sai laatikon. Laatikon kannessa on kenkien piirretty v\u00e4rikuva. Kannen kuvaa katsoessa Lauri muistaa, kuinka \u00e4iti oli ollut keng\u00e4t saatuaan hassu, k\u00e4vellyt niill\u00e4 kotona koko illan, vaikka ei ollut menossa minnek\u00e4\u00e4n. \u00c4iti oli etsinyt radiosta kanavan, jolta tuli iskelmi\u00e4 ja tanssinut niiden tahtiin is\u00e4n kanssa ja sitten my\u00f6s h\u00e4nen kanssaan.<\/p>\n

Pari viikkoa sitten Lauri oli l\u00f6yt\u00e4nyt monta tikkua ja polkenut pihaan, n\u00e4hnyt kuinka \u00e4iti oli ripustamassa pyykki\u00e4 takapihan pyykkinarulle. H\u00e4n oli mennyt l\u00e4hemm\u00e4ksi ja halunnut kertoa l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4\u00e4n tikuista.<\/p>\n

\u00c4idin k\u00e4det eteniv\u00e4t lakanan yll\u00e4, napsien pyykkipoikia kiinni ja lakanan alla, \u00e4idin jalat seurasivat aina v\u00e4h\u00e4n per\u00e4ss\u00e4. \u00c4iti n\u00e4kyi lakanan takaa isona varjona.<\/p>\n

Lauri sanoi jostain syyst\u00e4:<\/span><\/p>\n

\u2013 \u00c4iti, miksi sin\u00e4 et koskaan viitsi tehd\u00e4 mun kanssa mit\u00e4\u00e4n?<\/span><\/p>\n

\u00c4idin varjo pys\u00e4htyi, tuuli heilutti lakanaa ja \u00e4idin varjo l\u00e4heni ja loittoni.<\/span><\/p>\n

\u2013 Voi, eih\u00e4n sit\u00e4 etuk\u00e4teen tiennyt millaista se on kun lapsi tulee, sanoi \u00e4iti.<\/span><\/p>\n

Hetken \u00e4iti oli liikkumatta, mutta l\u00e4hti kohta liikkeelle ja k\u00e4det alkoivat laittaa pyykkipoikia ja jalat seurata per\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Lauri menee puolih\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 vinttikomerossa makaamaan hetekalle jonka metallijouset joustavat paljon ja tuntuu, ett\u00e4 heteka ottaa syliins\u00e4. H\u00e4n viihtyy vintiss\u00e4, joka tuntuu heid\u00e4n alapuolella olevan asuntonsa jatkeelta. Samalla tulee tunne, ett\u00e4 kukaan ei tied\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n on ja my\u00f6s se tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen mieleen tulee, ett\u00e4 \u00e4idin sanoissa on kaksi vaihtoehtoa. Jos \u00e4iti olisi tiennyt millaista se on kun lapsi tulee, se ei olisi tehnyt lasta ollenkaan tai jos se lapsi joka tuli olisi ollut jotenkin erilainen, olisi kaikki muukin.<\/span><\/p>\n

Lauri avaa silm\u00e4ns\u00e4 hetekalla. Maatessaan siin\u00e4 h\u00e4n tuntee olevansa osa kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 vintiss\u00e4 on. Kaikkea sellaista mit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, mutta jota ei raaskita heitt\u00e4\u00e4 poiskaan. H\u00e4n nousee hetekalta ja avaa laatikon, jossa tikut ovat. Tikut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pelkilt\u00e4 tikuilta, riemu ei tule. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauri polkee pienell\u00e4 punaisella polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 kotia. H\u00e4n n\u00e4kee kadun puolella olevan viem\u00e4riristikon kaltereiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4, hiekan ja roskien seassa monta veden siihen kuljettamaa j\u00e4\u00e4tel\u00f6tikkua. H\u00e4n astuu nopeasti py\u00f6r\u00e4lt\u00e4, joka ilman apupy\u00f6ri\u00e4 r\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 katuun. M\u00e4r\u00e4t tikut haisevat samalta kuin kaislat kes\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rven rannassa. Yksi tikuista on harmaaksi lahonnut, mutta muut vaaleita ja hyvi\u00e4 ja siksi ker\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. H\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t shortsiensa taskuun ja nostaa py\u00f6r\u00e4n jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Polkiessaan Lauri ajattelee, ett\u00e4 kotipihaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n menee pihan takana oleville kallioille ja niiden vieress\u00e4 kasvavaan pieneen mets\u00e4\u00e4n, jossa pystyy leikkim\u00e4\u00e4n mit\u00e4 vaan. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy pienen vaalean kerrostalon soratulle pihatielle, jota polkiessa renkaat vispaavat vaikeasti. H\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 vesir\u00e4nnin alla kasvaa taas jo hein\u00e4\u00e4, vaikka viikkoa sitten ei viel\u00e4 ollut kasvanut. Viime vuonna h\u00e4n oli keksinyt sanoa r\u00e4nnin alla kasvavaa hein\u00e4\u00e4 Ruuneperin tukaksi ja se oli naurattanut talon aikuisia. Talon vaalea rapattu sein\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 ihan lampaan valkoiselta villalta, mutta k\u00e4teen se tuntuu karhean satuttavalta. Lauri<\/p>\n","protected":false},"author":542,"featured_media":10120,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[297],"tags":[742,164,790,743],"class_list":["post-8075","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-novellit","tag-laheisyys","tag-lapset","tag-leikit","tag-riippuvuus"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/542"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8075"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10151,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8075\/revisions\/10151"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}