Is\u00e4n ja Morganin l\u00e4hdetty\u00e4 muutin luksushotellista pieneen pensionaattiin La Candelarian kaupunginosaan ja kirjoittauduin espanjan kielen kurssille l\u00e4heiseen kieli-instituuttiin, joka tarjosi ryhm\u00e4opetusta kohtuuhintaan ei-espanjankielisille. Minulla oli jo hieman pohjaa Suomesta mutta vaikka olinkin ollut Kolumbiassa jo melkein puolitoista vuotta, puhuin enemm\u00e4n witotoa kuin espanjaa. Odottelin edelleen tietoa yliopistoon p\u00e4\u00e4syst\u00e4ni. Olin saanut opintokirjani Suomesta, k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4nyt ne espanjaksi ja l\u00e4hett\u00e4nyt ne yliopistoon l\u00e4hinn\u00e4 sen takia, ett\u00e4 ne jollain tavoin todistaisivat koulutuspohjani p\u00e4tevyytt\u00e4 ja espanjan kielen perustietojani.<\/p>\n
K\u00e4vin kurssilla aamup\u00e4ivisin. Opettaja oli kaljuksi ajeltu, mustaviiksinen kolumbialainen mies, jolla oli osa-aikavirka jossain koulussa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4ydensi tulojaan opettamalla pient\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 ulkomaalaisia puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan espanjaa. Minut oli sijoitettu jatkokurssille, koska en ollut aivan ummikko ja ryhm\u00e4\u00e4ni kuului pari eurooppalaista naista kehitysty\u00f6ss\u00e4, kolme amerikkalaista nuorehkoa miest\u00e4, jotka olivat monikansallisten firmojen palveluksessa, pari kiinalaista liikemiestyyppi\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4inen nainen, joka oli ty\u00f6ss\u00e4 suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
K\u00e4vin yleens\u00e4 kirjastossa etsim\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 lukemista etnobotaniikasta, ihmisen ja kasvikunnan v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta ja Amazonian alkuper\u00e4iskansoista. Iltap\u00e4ivisin kuljeskelin kaupungilla ja kaipasin viidakkoon. \u00c4idin minulle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 l\u00e4pp\u00e4ri oli ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 iltaisin, kun surffailin Wikipediaa, luin e-kirjoja ja k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 pidin yll\u00e4 sosiaalisia kontaktejani \u00e4itiin l\u00e4hinn\u00e4, mutta my\u00f6s Morganiin ja is\u00e4\u00e4n ja Jonikin l\u00f6ytyi Kanadasta, jossa h\u00e4n oli jatkamassa biologian opintojaan Montrealissa. Kanadan laajat salot ja ulkoilumahdollisuudet olivat vieneet h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4, samoin kuin ranskalaiskanadalainen opiskelijatoveri nimelt\u00e4\u00e4n Hel\u00e9ne. Jonillakaan ei ollut mit\u00e4\u00e4n suunnitelmia palata Suomeen l\u00e4hitulevaisuudessa ja h\u00e4nelt\u00e4 kuulin, ett\u00e4 Morgan mahdollisesti tulisi my\u00f6s Kanadaan opiskelemaan, Ajattelin is\u00e4\u00e4 ja M\u00e4rtaa ja kansainv\u00e4listyneen nuorten suomalaisten valintoja. Onneksi oli internetti ja kaikki samassa ajassa tapahtuva viestint\u00e4, joka piti ihmisi\u00e4 kosketuksissa, kontaktissa, l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, vaikka v\u00e4limatkat olivat pitk\u00e4t. Maarit oli kerran sanonut, ett\u00e4 jos h\u00e4nen nuoruudessaan olisi ollut internet ja \u00e4lypuhelimet niin h\u00e4n ei olisi ollut koskaan n\u00e4hnyt tarvetta muuttaa pois rakastamastaan Calin kaupungista, jossa puhalsivat lempe\u00e4t tuulet Tyynelt\u00e4merelt\u00e4.<\/p>\n
Ajatukseni olivat kuitenkin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 viidakossa, witotojen kyl\u00e4ss\u00e4, viidakon salaisuudet ja kaikki se vuosituhansien aikana koottu tieto ja kokemus kasvien parantavista ominaisuuksista, jonka ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t shamaanit omistivat nyt, oli kulttuurien ja kansojen l\u00e4nsimaalaistumisen yh\u00e4 nopeammassa tahdissa katoavaa tietoa, koska shamaaneilla ei ollut montaa oppipoikaa ja oppitytt\u00e4ri\u00e4 ei laisinkaan.<\/p>\n
Luin Schultea Plotkinia, katselin elokuvia, sarjoja, luin tietokirjallisuutta. Luin Jos\u00e9 Eustasio Riveran viidakkoklassikon La V\u00f3ragine, vuodelta 1924, jossa h\u00e4n kertoo kumiplantaasien kauhun ajoista Amazoniassa, katsoin siihen pohjautuvan elokuvan ja televisiosarjan. Siin\u00e4 bogotalainen runoilija ja naistenmies Arturo Cova matkustaa it\u00e4isille ruohotasangoille Casanareen rakastajattarensa, hienostonaisen Alician kanssa, joka pakenee j\u00e4rjestetty\u00e4 avioliittoa vanhan miehen kanssa. Cova p\u00e4\u00e4tyy pelastamaan Aliciaa ja toista valkoista naista kumiplantaasin omistajan kynsist\u00e4 jokilaivalta Amazoniassa.\u00a0 Ryhm\u00e4n vaellus jatkuu viidakossa, kunnes viidakko lopulta nielee heid\u00e4t. Riveran kirja on klassikko, jota ei ole tarpeeksi huomioitu Kolumbian rajojen ulkopuolella.<\/p>\n
Riveran viidakko on vaarallinen, ahnas, kaiken nielev\u00e4 ja tuhoava. Amazon-joelle turisteja kuljettavan matkaoppaan sanoin vierailijat saavat nauttimaan \u00a0ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kauneutta, unohtumattomia aistillisia el\u00e4myksi\u00e4 mit\u00e4 tulee maisemiin, el\u00e4inkuntaan, kasvillisuuteen, mutta saavat varoa viidakon seitsem\u00e4\u00e4 vaaraa: siell\u00e4 asuu my\u00f6s olentoja jotka nauttivat ihmisest\u00e4: jaguaari, anakonda, musta kaimaani, ihmissy\u00f6j\u00e4kissakala, \u00a0s\u00e4hk\u00f6ankerias, piraija ja pienin ja pelottavin niist\u00e4 kaikista, candiru, joka on vain muutaman sentin mittainen kala, joka on verenimij\u00e4 ja jonka tiedet\u00e4\u00e4n tunkeutuvan miesten virtsatiehyisiin ja naisten em\u00e4ttimeen, nostavan piikkins\u00e4 nahassaan takakenoon ja pureutuvan imem\u00e4\u00e4n verta aiheuttaen sanoinkuvaamattomia tuskia ja usein kuoleman.<\/p>\n
Min\u00e4 lis\u00e4isin t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s sen, ett\u00e4 viidakko ei ole oikea paikka kenellek\u00e4\u00e4n, joka k\u00e4rsii h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien pelosta, araknofobiasta. Joissakin kyliss\u00e4 on tapana pit\u00e4\u00e4 lemmikkitarantuloita katon lehvist\u00f6ss\u00e4 ja sallia niiden pesiminen siell\u00e4, koska ne ovat tehokkaita palmukuoriaisten sy\u00f6ji\u00e4. Viidakossa on kymmenitt\u00e4in ehk\u00e4 sadoittain myrkkyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t pure ihmist\u00e4, ellei ne tunne itse\u00e4\u00e4n ahdistetuksi ja niiden myrkky on ainoastaan lamauttavaa. Poikkeuksena on brasilialainen vaeltajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, jonka pistos on kuolettava.<\/p>\n
On yleinen k\u00e4sitys, ett\u00e4 viidakossa saa varoa koskemasta mihink\u00e4\u00e4n, ellei ole suojautunut: mihin tahansa paljas iho hipaisee, jonkinlainen reaktio on seurauksena, kutina, rokko, polttohaava, purema, pistos. Se ei kuitenkaan ole totta. Viidakko kantaa ihossaan oman puolustusmekanisminsa p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaavan monimuotoisuutensa edess\u00e4. Myrkkysammakot, nuo alle kolmensentin mittaiset metallinsiniset tai keltaiset pikkuoliot, joiden iho eritt\u00e4\u00e4 tappavaa myrkky\u00e4, jota amerintiaanit ovat k\u00e4ytt\u00e4neet nuolenp\u00e4\u00e4myrkkyn\u00e4 ovat vaarattomia, ellei niihin koske: loistava v\u00e4ritys on vain puolustautumiseen. Sammakolla ei ole mit\u00e4\u00e4n mekanismia mill\u00e4 se saisi myrkkyns\u00e4 toisen luontokappaleen verenkiertoon, ellei se tule sy\u00f6dyksi. Ei edes toiset el\u00e4imet kajoa pieneen sammakkoon, joka viestitt\u00e4\u00e4 koko olemuksellaan, jos sy\u00f6t minut, kuolet!<\/p>\n
Olin juuri lukemassa Plotkinin muistiinpanoja vampyyrilepakoista, joiden takia viidakon kansa nukkuu riippukeinuissa siten ett\u00e4 kasvot ovat verkon suojassa, ettei lepakot p\u00e4\u00e4se tunkemaan leikkurihampaitaan nen\u00e4nsierainten tihe\u00e4\u00e4n verisuonistoon, jonne ne rei\u00e4n tehty\u00e4\u00e4n eritt\u00e4v\u00e4t hyytymist\u00e4 est\u00e4v\u00e4\u00e4 ainetta, kun e-mailiini tuli tieto, ett\u00e4 minut oli hyv\u00e4ksytty Universidad Nationalin sosiaaliantropologian ja etnobotaniikan ohjelmiin. Opinnot alkaisivat kolmen kuukauden kuluttua.<\/p>\n
Olin kaksikymment\u00e4nelj\u00e4vuotias, kuolleista palannut ja oikea el\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4ss\u00e4 alussa.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Anna) Is\u00e4n ja Morganin l\u00e4hdetty\u00e4 muutin luksushotellista pieneen pensionaattiin La Candelarian kaupunginosaan ja kirjoittauduin espanjan kielen kurssille l\u00e4heiseen kieli-instituuttiin, joka tarjosi ryhm\u00e4opetusta kohtuuhintaan ei-espanjankielisille. Minulla oli jo hieman pohjaa Suomesta mutta vaikka olinkin ollut Kolumbiassa jo melkein puolitoista vuotta, puhuin enemm\u00e4n witotoa kuin espanjaa. Odottelin edelleen tietoa yliopistoon p\u00e4\u00e4syst\u00e4ni. Olin saanut opintokirjani Suomesta, k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4nyt ne espanjaksi ja l\u00e4hett\u00e4nyt ne yliopistoon l\u00e4hinn\u00e4 sen takia, ett\u00e4 ne jollain tavoin todistaisivat koulutuspohjani p\u00e4tevyytt\u00e4 ja espanjan kielen perustietojani. K\u00e4vin kurssilla aamup\u00e4ivisin. Opettaja oli kaljuksi ajeltu, mustaviiksinen kolumbialainen mies, jolla oli osa-aikavirka jossain koulussa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4ydensi tulojaan opettamalla pient\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 ulkomaalaisia puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan espanjaa. Minut oli sijoitettu jatkokurssille, koska en ollut aivan ummikko ja ryhm\u00e4\u00e4ni kuului pari eurooppalaista naista kehitysty\u00f6ss\u00e4, kolme amerikkalaista nuorehkoa miest\u00e4, jotka olivat monikansallisten firmojen palveluksessa, pari kiinalaista liikemiestyyppi\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4inen nainen, joka oli ty\u00f6ss\u00e4 suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4. K\u00e4vin yleens\u00e4 kirjastossa etsim\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 lukemista etnobotaniikasta, ihmisen ja kasvikunnan v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta ja Amazonian<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":10081,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[332,114],"tags":[303,807,806],"class_list":["post-8651","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkokertomukset","category-kirjat","tag-kolumbia","tag-opiskelut","tag-viidakko"],"modified_by":"Pasi Luhtaniemi","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8651","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/108"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8651"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8651\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8652,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8651\/revisions\/8652"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8651"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8651"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8651"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}