Kolme viikkoa my\u00f6hemmin Frank oli yh\u00e4 leirill\u00e4. H\u00e4n oli jo tottunut yhteis\u00f6n rytmiin. H\u00e4n her\u00e4si aamulla asuntovaunustaan, venytteli, avasi oven, k\u00e4vi kusella py\u00f6re\u00e4n nurkan takana ja istui puup\u00f6lkylle katselemaan kun aurinko nousi ja heitti s\u00e4teens\u00e4 vuorenrinteen ohitse. Lehm\u00e4nkellot kalisivat jossain rinteiden takana ja koirat haukuskelivat. Ihan oikea kukko kiekui.
\nSen j\u00e4lkeen Frank l\u00e4hti aamiaiselle, jonka aikana jaettiin p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6t. Muut olivat aina her\u00e4nneet monta tuntia aiemmin, jooganneet ja mietiskelleet ja olivat valmiina p\u00e4iv\u00e4\u00e4n suorastaan h\u00e4iritsev\u00e4n pirtein\u00e4 ja tasapainoisina.
\nFrank oli kokeillut meditointia. H\u00e4n koetti tarkkailla aistimuksiaan, ja tuli piinaavan tietoiseksi kutinasta sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n raapi vimmatusti ja koetti uudestaan, ja h\u00e4n ehti mietti\u00e4, mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n Milolle ja Baldille kuului, mit\u00e4 kaupungissa nyt tapahtui, pohtia, pit\u00e4isik\u00f6 vain etsi\u00e4 jotakin palkkaty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4h\u00e4n olisi kohtuullinen korvaus sellaisesta, mik\u00e4 merkitys h\u00e4nen kirjoittamisellaan oli, ennen kuin h\u00e4n muisti taas hengitt\u00e4misen. Sill\u00e4 aikaa muut istuivat paikallaan liikkumattomina kuin, no, buddhat.
\nH\u00e4n koetti laskea hengityksi\u00e4, rauhallisesti, mutta huomasi pian, ett\u00e4 mieli kykeni hienosti jatkamaan automaattiohjauksella yksinkertaista laskemista, samalla kun se vaelteli vuorenrinteill\u00e4 ja pohti, miksi villisioilla oli sellaiset hampaat, millaisessa suojassa aamuisin kiekuva kukko majaili, oliko rinteill\u00e4 paljon taloja ja ajelivatko asukkaat mink\u00e4laisilla traktoreilla vai ajoivatko.
\nLopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 h\u00e4nelle sopi mietiskelyksi paremmin ohrakahvin ja s\u00e4mpyl\u00f6iden nauttiminen puun alla, kun aamuaurinko h\u00e4tisti viimeisi\u00e4 usvanriekaleita pois vuorilta. Se oli hyvin, hyvin miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.
\nAamupalan j\u00e4lkeen alkoi ty\u00f6nteko. Frank huomasi ihmeekseen, ett\u00e4 alkoi nauttia rasituksesta, kun aiemmin h\u00e4n oli kuntoillut l\u00e4hinn\u00e4 reppua tai olkalaukkua kantamalla. Gia, Olivia ja Alessia ty\u00f6skenteliv\u00e4t n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 kokonaisia p\u00e4ivi\u00e4, sekoittivat laastia, kantoivat vett\u00e4 ja kitkiv\u00e4t kasvimaata.
\nYhteis\u00f6 vahvistui uudella pariskunnalla, kun Olga ja Alvaro saapuivat moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, joka seisoi nyt kivitornin juurella auton seurana. Alvaro nilkutti hieman, h\u00e4nell\u00e4 oli iso, hitaasti paraneva haava jalassa. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 oli saanut sen tappelussa. Olga oli pudonnut jokeen ja oli ollut v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 hukkua.
\n\u2013 Millaista kaupungissa oli kun l\u00e4hditte?
\n\u2013 Et voi kuvitella, Olga sanoi. \u2013 Alvarolla oli vene, joka ry\u00f6stettiin ja poltettiin. Monet kaupat on tuhottu ihan t\u00e4ysin.
\n\u2013 Min\u00e4 olen saanut tarpeekseni koko paikasta, Alvaro sanoi.
\n\u2013 Niin min\u00e4kin. Mutta lapset pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 hakea.
\nKylpyhuoneen rakentaminen oli suurin edess\u00e4 oleva urakka. Alvarolla oli enemm\u00e4n kokemusta konkreettisesta rakentamisesta, joten h\u00e4n sai teht\u00e4v\u00e4kseen laatia piirustukset. Frank katsoi Alvaron lehti\u00f6\u00f6n tekemi\u00e4 luonnostelmia. H\u00e4n ei oikein hahmottanut millainen kylpyhuoneesta tulisi. Katto oli kupera. Koko rakennelmaan ei tulisi ilmeisesti yht\u00e4k\u00e4\u00e4n suoraa sein\u00e4\u00e4. Kylpyhuone teht\u00e4isiin risuilla vahvistetusta savesta, jolloin ei tarvitsisi ostaa lautoja. Lis\u00e4ksi tarvittaisiin hiekkaa ja sidosaineeksi kalkkia, jolloin syntyisi jotain, mit\u00e4 Alvaro sanoi afrikkalaiseksi mutasementiksi.
\n\u2013 Eik\u00f6 teill\u00e4 ollut se vuoristoj\u00e4rvi peseytymiseen? Frank yritti kysy\u00e4 ironisesti Olivialta.
\n\u2013 Oli meill\u00e4 sauna, joka my\u00f6s l\u00e4mmitti veden, mutta se paloi. Pit\u00e4\u00e4 rakentaa uusi.
\n\u2013 Ai.
\n\u2013 Jep. Se on t\u00e4rke\u00e4 vierailijoiden viihtyvyyden kannalta. Kaikki eiv\u00e4t halua kylpe\u00e4 j\u00e4rvess\u00e4, varsinkaan talvella.
\nTy\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen he meniv\u00e4t yleens\u00e4 uimaan. J\u00e4rvi lep\u00e4si vuorten kyljess\u00e4 ja rajoittui toiselta suunnalta luonnonniittyyn. Niityll\u00e4 ei laiduntanut el\u00e4imi\u00e4, joten vesi oli puhdasta. J\u00e4rven kolmas sivu rajoittui pieneen hiekkarantaan. Rantatiell\u00e4 oli pieni kahvila, ja varsinainen kyl\u00e4, muutaman kymmenen talon haja-asutus oli hieman kauempana.
\nHiekkarannalla he uivat uimapuvut p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (Frank kalsarit jalassa). Paitsi yhten\u00e4 iltana he kahlasivat, Alessia, Frank ja Olivia, pensaikon halki syrj\u00e4iseen poukamaan j\u00e4rven toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Siell\u00e4 he riisuutuivat alasti ja sukelsivat veteen. Uinnin j\u00e4lkeen he s\u00f6iv\u00e4t ev\u00e4it\u00e4, ja paluumatkalla Frank poikkesi viel\u00e4 kahvilaan juomaan pikkuriikkisen espresson ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6n.
\nVaikka Jardinin ruoka oli valtavan terveellist\u00e4 ja omalla tavallaan todella hyv\u00e4\u00e4kin, Frankin keho tuntui vaativan lis\u00e4ksi jotakin sokerista, rasvaista ja karsinogeenist\u00e4. Niinp\u00e4 h\u00e4n meni iltaisin usein kahvilaan. Siell\u00e4 h\u00e4n kuunteli musiikkia ja kokeili, saisiko yhteytt\u00e4 tietoverkkoon. Tavallisesti ei saanut.
\nFrank alkoi leikata joka puolella rehottavaa hein\u00e4\u00e4. H\u00e4n kokeili ty\u00f6kaluja, joita oli keitti\u00f6rakennuksen takana. Ensin rautasirppi\u00e4, jonka totesi tyls\u00e4ksi ja liian pieneksi, sitten viikatetta, jonka niinik\u00e4\u00e4n tyls\u00e4 ja ruosteinen ter\u00e4 riippui varresta parin narun varassa. Gia n\u00e4ytti, miss\u00e4 oli hiomakivi ja miten sit\u00e4 k\u00e4ytettiin. Frank hinkkasi ter\u00e4\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n, ohensi sit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti ja ep\u00e4tasaisesti, ja lopulta viikate alkoi toden totta muuttua ter\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. H\u00e4n sitoi ter\u00e4n rautalangalla kiinni ja alkoi niitt\u00e4\u00e4.
\nParin ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4nen k\u00e4sivartensa olivat niin kipe\u00e4t, ett\u00e4 h\u00e4n tuskin pystyi nostamaan edes haarukkaa. Mutta v\u00e4hitellen lihakset alkoivat muistaa teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. H\u00e4n alkoi suorastaan innostua. H\u00e4n huhki pitk\u00e4ss\u00e4 hein\u00e4ss\u00e4, leikkasi kasvimaiden ymp\u00e4rilt\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 jyrsi pitk\u00e4n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n hein\u00e4\u00e4n ja eteni tontin laidalle saakka, miss\u00e4 h\u00e4n niitti aidan suuntaisesti kunnes p\u00e4\u00e4si taas pihan laitaan. Lopuksi h\u00e4n k\u00e4vi siistim\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neet laikut.
\nAurinko paistoi joka p\u00e4iv\u00e4. Alessia ty\u00f6skenteli yleens\u00e4 uimapuku p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta toisinaan h\u00e4n j\u00e4tti sen yl\u00e4osan pukematta. Ensimm\u00e4inen kerta piirtyi Frankin mieleen erikoisen selv\u00e4sti. Alessia itse k\u00e4ytt\u00e4ytyi kuin se olisi ollut maailman luonnollisin asia, mit\u00e4 se nyt tietysti olikin, ja puki yl\u00e4osan p\u00e4\u00e4lleen vasta kun Olga tuli Alvaron kanssa kaupoilta.
\n\u2013 Me uimme aluksi alasti hiekkarannallakin, Alessia sanoi.
\n\u2013 Todellako?
\n\u2013 Todella. Mutta kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t pit\u00e4neet siit\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan aika vanhakantaisia. Ja meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4t v\u00e4lit, tarvitsemme kuitenkin hedelmi\u00e4 ja p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 tiloilta. Niin ett\u00e4 nudismi sai j\u00e4\u00e4d\u00e4.
\n\u2013 Mutta alussa oli sitten toisin?
\n\u2013 Alussa oli ihan sex and drugs and rock\u2019n\u2019roll, Alessia nauroi. \u2013 Nyt kyl\u00e4l\u00e4iset ovat taas alkaneet arvostaa meit\u00e4, kun he ovat n\u00e4hneet, ett\u00e4 me teemme ihan oikeasti ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4.
\n\u2013 V\u00e4h\u00e4n ik\u00e4v\u00e4\u00e4.
\n\u2013 Ei se oikeastaan ole. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n pit\u00e4\u00e4 sopeutua. Niin kuin me sopeudumme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon. Me olemme osa kokonaisuutta. Annamme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 esimerkin permakulttuurista, mutta emme me voi asettua muiden yl\u00e4puolelle. Sit\u00e4 paitsi ihmiset, jotka ovat el\u00e4neet seksi\u00e4 tihkuvassa kulutuskulttuurissa, erotisoivat kaiken alastomuuden ja siit\u00e4 tulee ongelmia.
\n\u2013 Niin varmaan, Frank mutisi.
\nJa p\u00e4iv\u00e4t kuluivat ja aurinko kiersi ymp\u00e4ri, luotettavasti vanhoilla kierroksillaan.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Kylpyhuone valmistui. Kaikki kaivoivat savea, ker\u00e4siv\u00e4t risuja ja punoivat niist\u00e4 kimppuja, ja peittiv\u00e4t valmiiksi muotoiltua rakennetta mutasementill\u00e4. L\u00e4hes kaikki piti tehd\u00e4 k\u00e4sin. Alessalla oli onneksi polttomoottorilla toimiva betonimylly, jolla ainekset sekoitettiin. Kaupungista tuli uusia apujoukkoja \u2013 pakolaisia, oikeastaan.
\nOlga ja Alvaro olivat p\u00e4ristelleet kaupunkiin ja suostutelleet tyt\u00f6t mukaansa. Nyt Sara ja Chimlin leikkiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t Jardinin kedoilla. Naurunkiljahduksia ja huutoja tuntui kuuluvan milloin mist\u00e4kin. Frank sai niitt\u00e4misen valmiiksi. Heinikkoa riitti yh\u00e4 silm\u00e4nkantamattomiin aitojen yli ja pitkin rinteit\u00e4, mutta tontti oli nyt siistitty, ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, paloturvallinen. Keinu heilui vapaana, ja lapset tykk\u00e4siv\u00e4t keinua siin\u00e4. Olga vietti paljon aikaa Alvaron kanssa, he k\u00e4viv\u00e4t kuutamouinneilla ja y\u00f6pyiv\u00e4t tontin laidalle pystytetyss\u00e4 tiipiiss\u00e4.
\nJardinissa k\u00e4vi nelikymppinen, meksikolainen mies, joka opetti kosketusmeditaatiota. Frank ei oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt homman tarkoitusta, mutta joka tapauksessa siihen kuului tanssia ja mantrojen lausumista, ja lopuksi muodostettiin pieni\u00e4 ryhmi\u00e4, joissa kukin vuorollaan seisoi side silmill\u00e4 kosketeltavana. Frank oli samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 Alessian kanssa, ja vaikka h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 olivatkin sidotut, h\u00e4n oli varma ett\u00e4 osasi erottaa Alessian kosketuksen muista. Nainen siveli kevyesti Frankia niskasta alasp\u00e4in pitkin kylki\u00e4, kosketus jatkoi koko ajan keventyen ja katosi kuin aavistus, juuri ennen kuin se olisi muuttunut irstaaksi. Tai oikeastaan se jatkui sormenpuolikkaan rajan ylikin. Kun Frank otti siteen pois silmilt\u00e4\u00e4n, h\u00e4n etsi katseellaan Alessiaa, mutta t\u00e4m\u00e4 katsoi toisaalle.
\nPortille virtasi kaikenlaisiin kaupunkikamppeisiin ja teknisiin asusteisiin pukeutuneita harhailijoita. Heit\u00e4 tuli autoilla ja takseilla, bussilla ja py\u00f6rill\u00e4, tiet\u00e4 pitkin ja metsien poikki k\u00e4vellen. Jurtat olivat nyt t\u00e4ynn\u00e4, eik\u00e4 yksityisyytt\u00e4 juuri ollut tarjolla. Omenapuiden v\u00e4liin oli pystytetty lukuisia telttoja. Jotkut nukkuivat riippumatoissa, ja heid\u00e4n lis\u00e4kseen ainoastaan Frank nukkui yksin\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4nen asuntovaunussaan ei ollut kuin se yksi kapea vuode.
\nFrank naputteli viestin Makoudille, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4isi h\u00e4nen v\u00e4h\u00e4t kamansa, kunnes Frank p\u00e4\u00e4sisi hakemaan ne. H\u00e4n k\u00e4vi kyl\u00e4ll\u00e4, niin ett\u00e4 sai yhteyden verkkoon ja viesti l\u00e4hti, ja sitten h\u00e4n lakkasi ajattelemasta koko asiaa.
\nPaljon muuta h\u00e4n ei sitten kirjoittanutkaan. Runoja ei tuntunut syntyv\u00e4n en\u00e4\u00e4. Runouden muusa oli lent\u00e4\u00e4 r\u00e4pistellyt tietym\u00e4tt\u00f6miin, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 sulkaakaan. Frank oli silti varsin tyytyv\u00e4inen. H\u00e4n omisti hammasharjan ja halvat \u00e4lylasit, jotka toimivat silloin t\u00e4ll\u00f6in, vaatteet jotka olivat h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja pari lainavaatetta. Y\u00f6sija oli ja ruokapalkka. Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 Jardiniin.
\nDiego palasi. Pelk\u00e4n nimen tilalle materialisoitui parrakas ja laiha, melkein kaksimetrinen mies. H\u00e4n toi mukanaan polkupy\u00f6r\u00e4n ja valtavan selk\u00e4rinkan. Alessia esitteli uudet asukkaat Diegolle, ja Frankin aivan erityisen l\u00e4mpim\u00e4sti. Diego katsoi h\u00f6lmistyneen\u00e4 kun Alessia veti Frankin melkein syliins\u00e4 kertoessaan t\u00e4st\u00e4, varmaankin yht\u00e4 h\u00f6lmistyneen\u00e4 kuin Frank. Heti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Diego pisti kaikki paukut kovaan ty\u00f6ntekoon. Frank mietti, oliko Diego vain luonteeltaan sellainen, vai koettiko h\u00e4n nyt todistaa jotakin Alessialle.
\nDiego oli kierrellyt yhteis\u00f6j\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, asunut siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja miettinyt juttuja, kunnes p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 oli aika palata takaisin. Samalla h\u00e4n aloitti psykoterapian. Frank ihmetteli, miten perinteinen terapia sopi yhteen vipassanamietiskelyn ja permakulttuurin kanssa. Mutta toisaalta kierr\u00e4tettiinh\u00e4n permakulttuurissa vanhoja muoviputkia, metalleja ja autonrohjojakin, miksei sitten Freudin oppeja.
\nDiegon ja Alessian v\u00e4lit olivat jotenkin erikoiset, tunnustelevat. Olivia kertoi Frankille, ett\u00e4 Diego ja Alessia olivat aiemmin olleet yhdess\u00e4. Frank ei halunnut sekaantua siihen. El\u00e4m\u00e4 sai olla yksinkertaista. H\u00e4n teki ty\u00f6t\u00e4 kunnes kuuli ruokakellon hel\u00e4hdyksen \u2013 Olga sanoi \u00e4\u00e4nen kuulostavan turkoosilta \u2013 s\u00f6i, k\u00e4vi uimassa, katseli ehk\u00e4 Olgan esityst\u00e4 kokontumistilassa, joka oli saatu raivattua rojusta, kokeili jongl\u00f6\u00f6rausta yht\u00e4 huonolla menestyksell\u00e4 kuin ennenkin, kuunteli musiikkia kyl\u00e4kahvilassa. Nukkui ja her\u00e4si taas uuteen aamuun.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Olgalta alkoivat loppua k\u00e4sikirjoitukset, joten h\u00e4n pyysi Frankia kirjoittamaan jotakin esitett\u00e4v\u00e4\u00e4. N\u00e4ytelmien tai proosan kirjoittaminen oli Frankille uutta, mutta h\u00e4n tarttui kuuliaisesti kyn\u00e4\u00e4n. Sen kummempia ajattelematta h\u00e4n suolsi saduntapaisen, joka ei ihan noudattanut sadun kaavaa tai mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 genre\u00e4, mutta pitk\u00e4st\u00e4 aikaa h\u00e4n nautti kirjoittamisesta. Olga luki tekstin, nauroi monessa kohtaa ja lupasi esitt\u00e4\u00e4 sen.
\nOlgan vanha nukke sai hoitaa p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4misen. Parista patalapusta h\u00e4n rakensin toisen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n, ja lis\u00e4ksi muutamia sivuhenkil\u00f6it\u00e4 ihan vain pahvista. Yleis\u00f6 istui maassa huopien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, heit\u00e4 oli parisenkymment\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Olga k\u00e4ytti my\u00f6s pient\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4, jonka takaa ohjaili nukkejaan, ja jonka taakse pystyi nastaamaan lunttilaput. Alvaro oli lupautunut kilistelim\u00e4\u00e4n ja paukuttamaan \u00e4\u00e4nitehosteita, Olga itse toimi kertojana ja luki my\u00f6s kaikki vuorosanat.
\nSeuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Frank k\u00e4vi kyl\u00e4ll\u00e4 Diegon kanssa. He ajoivat takaisin illalla, purkalla koossa pysyv\u00e4ll\u00e4 autolla, takakontissa 50 litraa vett\u00e4 ja kivileikkaamosta saatu, hieman viallinen marmorilaatta. Auton vanhat iskunvaimentimet pamahtelivat tiell\u00e4, jota ei oltu viel\u00e4k\u00e4\u00e4n paikattu kokonaan. Frank silm\u00e4ili kuraisen tuulilasin l\u00e4pi edess\u00e4 kohoavia kukkuloita. Syv\u00e4nvihre\u00e4n pensaikon peitt\u00e4m\u00e4lt\u00e4 rinteelt\u00e4 nousi vaalea kalliosein\u00e4 ja siin\u00e4 n\u00e4kyi tumma onkalo. Siell\u00e4 oli hiekkapohjainen luola, jonne voi levitt\u00e4\u00e4 makuupussin, ja jossa sein\u00e4piirroksista p\u00e4\u00e4tellen oli y\u00f6vytty jo vuosisatoja, jollei vuosituhansia sitten.
\nAurinko oli laskemassa. Frank katseli sadepilvist\u00e4 vapautuvaa taivasta ja suihkukonetta, joka kiisi taivaan halki ja piirsi viivasuoraa vanaansa. H\u00e4n ajatteli, ehk\u00e4p\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maailma, t\u00e4m\u00e4 planeetta, el\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli ihmeellist\u00e4.<\/p>\n
Kolme viikkoa my\u00f6hemmin Frank oli yh\u00e4 leirill\u00e4. H\u00e4n oli jo tottunut yhteis\u00f6n rytmiin. H\u00e4n her\u00e4si aamulla asuntovaunustaan, venytteli, avasi oven, k\u00e4vi kusella py\u00f6re\u00e4n nurkan takana ja istui puup\u00f6lkylle katselemaan kun aurinko nousi ja heitti s\u00e4teens\u00e4 vuorenrinteen ohitse. Lehm\u00e4nkellot kalisivat jossain rinteiden takana ja koirat haukuskelivat. Ihan oikea kukko kiekui. Sen j\u00e4lkeen Frank l\u00e4hti aamiaiselle, jonka aikana jaettiin p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6t. Muut olivat aina her\u00e4nneet monta tuntia aiemmin, jooganneet ja mietiskelleet ja olivat valmiina p\u00e4iv\u00e4\u00e4n suorastaan h\u00e4iritsev\u00e4n pirtein\u00e4 ja tasapainoisina. Frank oli kokeillut meditointia. H\u00e4n koetti tarkkailla aistimuksiaan, ja tuli piinaavan tietoiseksi kutinasta sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n raapi vimmatusti ja koetti uudestaan, ja h\u00e4n ehti mietti\u00e4, mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n Milolle ja Baldille kuului, mit\u00e4 kaupungissa nyt tapahtui, pohtia, pit\u00e4isik\u00f6 vain etsi\u00e4 jotakin palkkaty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4h\u00e4n olisi kohtuullinen korvaus sellaisesta, mik\u00e4 merkitys h\u00e4nen kirjoittamisellaan oli, ennen kuin h\u00e4n muisti taas hengitt\u00e4misen. Sill\u00e4 aikaa muut istuivat paikallaan liikkumattomina kuin, no, buddhat. H\u00e4n koetti laskea hengityksi\u00e4, rauhallisesti, mutta huomasi pian,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"no","_lmt_disable":"","footnotes":""},"categories":[332,114],"tags":[270,106,41,578],"class_list":["post-8727","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkokertomukset","category-kirjat","tag-ihmisen-ja-luonnon-symbioosi","tag-kaupungit","tag-luonto","tag-utopia-ja-elossapysyminen"],"modified_by":"Jouko Kivinen","wps_subtitle":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8727","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8727"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8727\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8731,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8727\/revisions\/8731"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8727"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8727"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjamaa.fi\/tarinavirta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8727"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nEdellinen<\/a>
\nAlkuun<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"