Sanojen lähteillä
Olen Porissa ja Rytöhuhdassa asuva kirjailija. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Jokapäiväinen leipä on irronnut opetustyöstä lukiossa.
Kertomisen ilon löysin ennen kuin opin kirjoittamaan. Intohimo roihahti täyteen paloon, kun voitin kaikenlaisiin kirjasiin, antologioihin ja lehtiin kirjoittamistani tarinoista palkintoja ja kunniamainintoja.
Samat teemat ovat kiinnostaneet minua vuosikymmeniä. Keskiöön on noussut nainen: nainen ja vallankäyttö, naisstereotypiat, nainen historian saatossa ja nainen rakkaudessa. Ja jos naisesta kirjoittaa, kirjoittaa myös miehestä.
Laadultani olen sitkeä kaivelija. Minusta oli tulla arkeologi, mutta ympäristön rikokset ja maailman eriarvoisuus tekivät kieleni teräväksi ja mieleni rauhattomaksi paikallaan pysymiseen.
2000-luvulla turkulainen kustantaja Turbator on julkaissut kaksi romaaniani ja kolme novellikokoelmaani. Valmiina on kolmas, Lapin-aiheinen, romaani ja tekeillä kaksi seuraavaa. En ole vaivannut päätäni niiden jatkosijoituskohtalosta.
Romaanit:
Sotakorvaustyttö
Pasurin tyttäret
Novellit:
Näyttöihot
Miehenmetsä
Satakunta vanhaa heilaaHaava oli ruvennut märkimään. Jokin sairaalainfektio, kuume sahasi illaksi aina terävän piikin. Merja ei ollut käynyt kertaakaan. Mutta sillä olikin tyttö ja ikkunatehtaalla kiskottiin kolmea vuoroa kesäsesonkia varten.
Reijo oli pyytänyt sairaalateologia ja maanantaina se sitten tuli. Nainen oli pieni …
Lue koko tekstiLähdin matkaan kauan sitten. Nyt olen hyvin väsynyt, sillä olen vanha mies eikä kulkeminen ole vähentänyt päivieni aikaa. Yhä useammat päivät ovat toistensa kaltaisia, yhä useammat kylät muistuttavat toisiaan. Tiet ja tiettömät rämeet ja …
Lue koko tekstiParahin Olli (vai sanonko Olzie)
Vuonna 1999 järjestö LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA sai Rauhan Nobelin. Tietänet, että olin paikalla.
Vaikka yleensä vältän seremonioita ja vieroksun ylisanaisia puheita, istuin siististi valkoliinaisten pitkien pöytien ääressä kuuntelemassa joutavanpäiväisiä jorinoita. …
Lue koko tekstiMies puhelimessa käski, että Siiri laskisi vettä. Oli sanonut, että amme ääriään myöten täyteen.
Ensin pitää ottaa vaatteet pois liosta, jos kerta vettä on laskettava. Tuleehan nyt kiirettä. Märät vaatteet pitää kerätä punaiseen muovivatiin. Se on tarpeeksi iso. Siitä sitten …
Lue koko teksti
Ote novellista Nainen riisuutuu metsässä kokoelmasta Näyttöihot. Turbator. 2008.
Syksyllä minä kerroin Hannekselle, että odotin lasta, että oikein kylä siitä asiasta kohisi.
”Otata pois, minä kyllä maksan”, hän sanoi.
Hanneksella oli viimeinen vuosi tekussa ja …
Lue koko tekstiNovellikokoelmasta Satakunta vanhaa heilaa. Turbator. 2016
(Muuan toukokuinen muisto)
Auto jumahti niille sijoilleen. Kun huomautin, ettei peli vetele, Heilan silmäykset muuttuivat jääpuran teräviksi. Oli kierrelty koko yön seutu siellä ja täällä. Poikkeiltu pariin kertaan tienposkeen osuneen mäentöyrään kupeeseen ja otettu …
Lue koko teksti– Et kai meinaa jättää autoas siihen? kimahti nainen.
Korven Mauri oli pysäyttänyt autonsa porilaisen kerrostalon viereen autotallinsa eteen. Hän oli juuri nousemassa autosta piha-asvaltille avaimia sormissaan heilutellen. Kasvoiltaan tummanpuhuva nainen lennähti hänen viereensä.
– Mitä tarkoitatte? Mauri peruutti pari …
Lue koko tekstiAvautumisia
Minulla on tuskallinen logistinen ongelma, jota en pysty ratkaisemaan.
Kas näin:
Yleensä käyn marketeissa kerran viikossa. Yritän keskittää ostokset yhteen päivään, koska en tykkää kauppakeskuksissa huuhailemisesta.
Mukaan tarttuu ruokatarvikkeiden, taloudenhoidon ja siivoustarpeiston lisäksi kaikenlaista takkia, sukkaa ja muuta tarpeellista …
Lue koko tekstiTämä on runo. Kai?
Jos nainen on aikaansaava, häntä sanotaan impulsiiviseksi. Tai kaksisuuntaiseksi.
Jos nainen innostuu, hän on hössöttäjä ja hysteerikko. Sekakäyttäjä ja juoppo ainakin.
Jos nainen hoksaa nopeasti ongelman ratkaisun, ok, sokeakin kana löytää jyvän.
…
Lue koko tekstiAsun maakunnassa, jossa perinteisesti ihmisten kasvolukemat ovat yhtä järkähtämättömät häissä ja hautajaisissa, lottovoiton jälkeen ja hyvän metsästyskoiran ilmestyttyä näköpiiriin.
Asun kaupungissa, jossa tuttavan yrmyyn ilmeeseen voi yleensä luottaa. Ilmekään ei värähdä, joten ei tarvitse ruveta tulkitsemaan mielialoja.
Silti kuitenkin yhtenä …
Lue koko teksti
