Sergei leijui. Se ei ollut mitenkään hänen oma päähänpistonsa. Eräänä aamuna herätessään hän vain huomasi, että patja ei painanut hänen kylkeään niin kuin se tavallisesti painoi. Peitto lepäsi hänen päällään niin kuin pitikin, mutta se laskeutui liian ilmavasti molemmin puolin. …
Lue koko tekstiJokea ei enää ole, ei ole ollut aikoihin, ei vuosikymmeniin. Tuskin kukaan enää muistaa, mitä oikeastaan tapahtui. Jotka myöhemmin kävivät siellä, kertoivat miten uoman harmaa savi oli halkeillut isoiksi laatoiksi, joita aika vähitellen jauhoi tomuksi, ja tuntemattomat kukat sädehtivät pitkin… Lue koko teksti
Kaupunki valui vuorten laidalta pitkin peltomaita, jotka levittäytyivät tilkkuina ja läiskinä maaseudulle, joka vuorostaan venyttäytyi maan reunoille ja horjahti siellä, viimeisillä kallioisilla töyräillä mereen. Kaupunkia ruokki suonisto, joka levisi sen harsuisten rajojen läpi, se toi asukkaita, vei asukkaita, kuljetti kotieläimiä, …
Lue koko tekstiEn viitsinyt jatkaa keskustelua asiasta tämän pidemmälle.
Risin herättyä Yeva oli minulle suureksi avuksi. Ilman hänen kokemustaan lemmikeistä, olisin ollutkin pulassa. Hän oli myös tuonut mukanaan omien lemmikkiensä vaatteita.
Huomasin kuinka Yeva silmäili Risiä. Hän jopa tutkin sen hampaat ja …
Lue koko tekstiRis murisi vihaisesti raapien niskaansa. Pidin sitä lujasti kiinni kädestä ja hyväilin sen takkuista päätä, kunnes sen suuret silmät muuttuivat uneliaiksi ja sen ruumis veltostui. Se painanut juuri mitään, kun nostin sen varoen hoitopöydälle.
Se mitä näimme, kun Wilhelmiina oli …
Lue koko teksti”Mikä sanoittekaan nimenne olevan?” hän kysyi minulta.
”Jeremias Aru”, vastasin.
”Meillä on ongelma Jeremias. Tule mukaani”, Amanda sanoi.
Menimme hissillä ensimmäiseen kerrokseen, kävelimme pitkin käytävää, jonka molemmin puolin oli ovia, jotka oli maalattu helein pastellisävyin aivan kuin olisimme lastentarhassa. Kiinnitin …
Lue koko tekstiAmanda kertoi, että mukanani tuomalle lemmikille oli aivan aluksi suoritettava perusteellinen terveystarkastus, ja jos se kerran – niin kuin väitin – oli löytynyt kadulta, sille oli myös tehtävä tartuntatautikartoitus.
Tämä oli asia, joka kauhistutti minua. Mieleeni palasi kaikki ne pandemiat, …
Lue koko tekstiTilanne oli hieman samankaltainen, kuin jos näki onnettomuuden uhrin. Sitä toivoi vain, että joku toinen ehtisi ensin hätiin, jottei itse vain missään tapauksessa tarvitsisi.
Lemmikki näytti olevan häpeissään. Sen suuret silmät pyörivät puolelta toiselle vastausta etsien. Olin huomannut, että lemmikeillä …
Lue koko tekstiItsekään sitä lainkaan huomaamatta, kuljin seuraavina päivinä metroasemalle aina samaa reittiä. Kävin ensin Baltikassa katsomassa, josko sinne olisi tullut se takki, jota itselleni himoitsin. Join kaupan kahvilassa cappuccinon ja katselin jättikokoisia kuvia nuorten naisten takamuksista.
Ostin myös Kalev-patukan, ja minulla …
Lue koko tekstiSana kerjätä nousi esiin jostain muistini sopukoista. Se oli sana, jota en luultavasti ollut koskaan käyttänyt. En nimittäin ollut milloinkaan nähnyt ainuttakaan kerjäläistä. Tiesin kyllä, että niitä oli ollut joskus ennen minun aikaani.
Käteni hamuili taskusta Kalev-patukan ja ojensin sen …
Lue koko teksti