Sergei leijui. Se ei ollut mitenkään hänen oma päähänpistonsa. Eräänä aamuna herätessään hän vain huomasi, että patja ei painanut hänen kylkeään niin kuin se tavallisesti painoi. Peitto lepäsi hänen päällään niin kuin pitikin, mutta se laskeutui liian ilmavasti molemmin puolin. …
Lue koko teksti
Nyt se lehahti kaiken maailman tuuliin – puin ylleni kolttavaimon puvun. Lensin ja uneksin.
Tapausseloste
En tiennyt mihin ryhdyin.
Aika monelle kävi samalla tavalla vuonna 2020. Tulevaisuus oli hämärän peitossa. Päiviin tuli monenlaista epävarmuutta. Ihmiset sekoilivat salaliittoteorioissaan. Huhut kiersivät.
Sitä …
Lue koko teksti
Ote PAKKOMUUTTO-käsikirjoituksesta
sivut 382 – 383
En ollut käynyt kertaakaan katsomassa Antea. Ja mahdotontakin se olisi ollut. Sairaalan potilas ei noin vain voinut mennä toiselle osastolle vierailemaan. Eikä teho-osastolle ollut menemistä senkään vertaa.
Yhtenä päivänä Eerikki kysyi, halusinko käydä …
Lue koko teksti
Käsikirjoituksen sivut 404 – 405
Melko tarkalleen puolen päivän tienoilla saapui Ante sairaalan avustavan hoitajan kanssa. Mukana oli kokoon taittuva kevyt pyörätuoli ja neliskulmainen sairaalavälineiden laukku.
”Ihan vain varmuuden vuoksi”, hoitaja selitteli ja ojensi minulle kätensä. Nimi oli Jukka, hän …
Lue koko tekstiKaupunki valui vuorten laidalta pitkin peltomaita, jotka levittäytyivät tilkkuina ja läiskinä maaseudulle, joka vuorostaan venyttäytyi maan reunoille ja horjahti siellä, viimeisillä kallioisilla töyräillä mereen. Kaupunkia ruokki suonisto, joka levisi sen harsuisten rajojen läpi, se toi asukkaita, vei asukkaita, kuljetti kotieläimiä, …
Lue koko tekstiOlga laskeutui metroon, käsissään kaksi pientä paperikassia. Mustassa kassissa oli muotiliikkeen nimi valkoisilla kirjasimilla, jotka toivat mieleen 40-luvun. Toinen oli hillityn lila valkoisin kulmaraidoin, siinä ei ollut lainkaan tekstiä vaan ainoastaan logo, jota graafinen suunnittelija oli muotoillut neljä pitkää kuukautta. …
Lue koko teksti
Oli tavallinen maanantaiaamu, elokuu. Kaksimoottorinen potkurikone valmistautui nousemaan Rovaniemen lentokentältä kohti Helsinkiä. Taivas oli harmaa ja tuuli lännestä. Joukko pohjoissuomalaisia yrittäjiä, kauppiaita ja myyntiedustajia astui ulos lentoasemalta ja käveli kentän poikki konelle. Heidän joukossaan asteli murheellinen Armas Halme.
Armas Halmeen …
Lue koko teksti
Katkelma Lapin-aiheisesta romaanista jota parasta aikaa työstän
Sinä syksynä päivät olivat pitkiä ja kuulaita. Paikalliset puhuivat intiaanikesästä ja painuivat hillasoille ja tunturikoivikkoihin keräämään loput marjat talteen. Miehet istuivat suon silmäkkeiden reunoilla ja varoivat maastoutumasta virran hulpiolle. Se oli kevättulvien …
Lue koko tekstiEerikki syöksyi suin päin ulos. Koijan sivustalla hän kompastui lumensohjon peitossa piilottelevaan kelopuun runkoon. Siitä hän pystyi puoliksi kontaten ja puoliksi köyryssä vauhtia ottaen heittäytymään vatsalleen lumenpysymän kuurasammalikkoon.
Lumi oli lampareen ympäriltä sulanut, iltapäivällä siihen paahtoi loppukevään aurinko. Eerikki upotti …
Lue koko tekstiKasvi oli seitsemän metriä korkea, tukevarunkoinen, sen kaarna hilseili. Ei mitään tietoa siitä, mistä se oli siihen ilmestynyt. Maassa makasi yksi sen siemenistä. Se oli pienen auton kokoinen ja painoi 2400 kg. Se oli niin painava, että tuuli ei voinut …
Lue koko teksti