Sanojen lähteillä
Tämä kaupunki on täynnä pieniä, iloisia taloja
mutta oletko kuullut kuinka ne iltaisin itkevät?
Aamulla vihertyneissä kyljissä
kastehelmet helähtävät
Kun tunnet ihollasi
aamupäivän auringon
katso kuinka stukkorappaukset loistavat valkeuttaan
ovien yllä
ja närhet valittavat
sortuneissa muureissa!
Tässä kaupungissa rikkaat talot …
Lue koko tekstiKahdenkymmenen vuoden jälkeen
alkavat liitokset ratkeilla
huivi hukkuu lentokentän parkkihalliin
häälahjalautaset säröilevät
sormus ei mahdu turvonneeseen sormeen
Saan selville
että Beethoven on keksinyt kadenssin
Mozartin konserttoon
tämän asian ajankohta
siitä nyt-hetkeen kulunut aika
tavoittaa sellaiset mittasuhteet
ettei yksi pudonnut …
Lue koko tekstiPaavilla oli aamunpelko
(monella on vieraanpelko)
Hämähäkinpelkoja ei laskettu,
ne olivat mitättömiä
Ovesta ulosastumisen pelko
vaivasi minua toisinaan
Ovi oli vanha puinen siniharmaa
ja sillä oli silmä
Koputa jos tahdot ulos
– Kuka siellä? ulko kysyi
Joskus kesti …
Lue koko tekstiTuuli ottaa ämpärin parvekkeelta,
kolistaa kaidetta; pelti,
astia, sinkitty, ei ruostu
ennen aikojaan
ennen minun aikaani
Raotan verhoa,
jokin räyhähenki
on valloillaan, vallassa
kietoo jouluvalot kiipeilytelineeseen
Se onko sisällä talossa turvallista
jää myöhemmin ratkaistavaksi
paitsi perheissä joissa asiat ratkeavat
liitoksistaan…
Lue koko tekstiNaapurin rouva on herännyt tähänkin päivään
ja kulkee, kulkee
puoli askelta kerrallaan
rollaattorin pyörät rahisevat
menneen talven hiekkaan
Mitä miettii
puoli askelta kerrallaan
kuinka pitkä on matka
edessä, takana
Tänään kaupassa käynti on yhtä voimallinen ponnistus
kuin sotahaavasta toipuminen…
Lue koko tekstiJoka puussa istui lintu
katseli huoneita peittävää
äärimmäisyystapettia
Katsoi läpi seinien
Katsoi sinne missä sana kadotti vapauden
Katsoi ihmisiin
jotka olivat jo kauan sitten
lakanneet ompelemasta nappeja toistensa paitoihin
Näki savuavan takan
lähettävän merkkejä eroa aikoville
tärkeimmän sanansa …
Lue koko tekstiHalusin tanssia, karistaa jaloistani tuhat
nimeä; heilutin edessäsi valkeaa tablettia
– Nyt on syksy, sanoit, älä viuhkaa,
pukeuduin ponchoon ja hypähtelin
ja tanssin puistoon
ja tanssin korkeammalle kuin muut
ja tanssin korkeammalle kuin puut
kuin lapsena riemusta …
Lue koko tekstiPään irrotus miekalla ei ole julmaa,
vaan surullista. Hyvin surullista.
Ei kenenkään suonissa virtaa puhdas lähdevesi
eivätkä Baabelin tornit
kurotu katsomaan mestattua
Kyljissä kuumottaa kosto
miekan vingahdus
ruosteviiru naisen lavassa,
äidin helmassa haavat.
Mikä oli hyökkäys, mikä puolustus,…
Lue koko tekstiPaljaat sormet
sellon kielillä;
pehmeät napsahdukset
kuin kesäsateen pisarat
rauhallisesti putoavat
yksi kerrallaan
kukin erilainen
ainutlaatuinen
kattoon, ikkunaan –
Tartut käteeni,
väreet kipuavat suoniani
kuin aikataulujaan kiinni kurovat junat
Mihin orkesterit katoavat
konserttien jälkeen?
Lue koko teksti
