On heinäkuinen ilta. Hetkeä aiemmin päättyneen sateen jälkeen ilma on puhtaan kuulasta ja sen tuoksu virkistävän raikas.
Aurinko painuu jo hiljalleen horisontin taakse. Ennen kuin se ehtii painua sinne kokonaan, se tervehtii, kuin lohduttaen vielä viimeisillä säteillään. Värjäten taivaalla poispäin …
Lue koko teksti
Tuulenpuuska painoi toimistohuoneen isoa ikkunaa ja ryöpsäytti sadetta lasiin. Sanni keskeytti tietokoneensa naputtelun ja vilkaisi ulos, huokaisi syvään. Ulkona oli harmaata ja märkää, ankeaa ja kylmää. Kesäloma alkaisi muutaman päivän kuluttua ja lähipäiviksi oli luvassa pelkkää sadetta. Kesäkuussa oli ollut …
1800-luvun lopussa Kuusankoskella eli Verronen-niminen sutari. Tämä kylmäpäisyydestään tunnettu nokikolari oli tunnettu siitä, että hän halusi aina tehdä toisin – ja mielummin vähän isommin – kuin muut. Mustavuori oli tuolloin vielä rakentamatonta tiheää metsää. Sen Kymijoen puolen penkka oli karua …