Avainsana: yksinäisyys

Pöytälaatikko

Kiltin tytön taivaspaikka

Kapeat mustat farkut, vaaleanpunainen pikeepaita pikku alligaattoreineen, valkoiset lenkkarit kuin juuri kaupasta ulos kävellyt. Pystyyn geelattu otsatukka, tasainen hammasrivistö, virheetön iho, timmi vartalo.

En pitänyt miehestä.

Se oli istunut kahvilan leivostiskin taakse jäävässä nurkkauksessa iltapäivisin jo toista viikkoa ja kyylännyt …

Lue koko teksti
RUNOT

Radon-kissan ankea kohtalo

kuva_pixabay

Radon-kissa kellarissa

Erzgebirgen uumenissa.

Silmät säihkyy sieverteissä

malmivuoren syövereissä.

 

Punajuuripurkkirivi

seisoo jäykkänä kuin kivi.

Sitä mirri vahtii salaa,

miettii, jospa saisi kalaa.

 

Kyllästyttää toimi vahdin,

alkaa tahtoisi jo jahdin.

Mutta vankina on kissa

kaivosmiehen kellarissa.

 

Säteilyä saanut …

Lue koko teksti
Pöytälaatikko

On se apina

Leevi katseli pilvien tuhrimaa syystaivasta ja hajanaisissa valonsäteissä keinuvia lehmuksia. Hän puhdisti silmälasinsa ja asetti ne takaisin nenälleen, mutta näkymä ei kirkastunut. Oli tiistai, viikon tympein silmäke. Betoninen, perspektiiviharjoitteelta näyttävä kaupunginosa kohosi ympärillä, ja sen lomassa törrötti Saneeraus- ja Maalaustyö …

Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Elämä ylösalaisin

Miehenne kunto ei tule palautumaan leikkauksia edeltävälle tasolle. Nyt on aika valmistautua palveluasumiseen, nuori tukevasti raskaana oleva lääkäri katsoo minua sinisillä silmillä. Olen näkevinäni niissä myötätuntoa. Ehkä sääliäkin.

Vedän henkeä ja yritän pidätellä kurkkuun noussutta palaa.

Jos miehenne

Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Steinbeck

25.9.2016 Saara istui samassa junassa John Steinbeckin kanssa. Hän tiesi päivän tarkasti, sillä hän teki siitä päivityksen samana iltana Facebookiin. Niin ihmeelliseltä asia tuntui, että siitä oli pakko kertoa kavereille, jotka nostivat päivitykselle peukkua tai painoivat sydämen tai nauruhymiön, vaikkei …

Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Railo

Koko syksyn tuuli on paiskonut merta vasten niljakkaita rantakallioita. Olen kärsivällisesti
odottanut sen tyyntymistä, vaikka tiedän, ettei niin kävisi hetkessä, tuuli on armoton. Lopulta
meri antaisi periksi niin tuulelle kuin pakkasellekin ja alkaisi hiljalleen jäätyä. Myös tuuli
rauhoittuisi, kyllästyisi moiseen …

Lue koko teksti