Sanojen lähteillä
auringon häikäisy sulkee silmät
kuuma ilma tuskin liikkuu
kuivuus ei tuoksu miltään – ellei sitten
neulasilta ja pölyltä
mustarastas ei vähästä väsähdä
*
astun varovasti vehreyteen
valon ja varjon vuoropuheluun
vihreän eri sävyihin, kerroksiin
*
pienet lemmikit veden äärellä
sinisiä …
Lue koko teksti
On heinäkuinen ilta. Hetkeä aiemmin päättyneen sateen jälkeen ilma on puhtaan kuulasta ja sen tuoksu virkistävän raikas.
Aurinko painuu jo hiljalleen horisontin taakse. Ennen kuin se ehtii painua sinne kokonaan, se tervehtii, kuin lohduttaen vielä viimeisillä säteillään. Värjäten taivaalla poispäin …
Lue koko teksti
kun kaislojen rahina ahdistaa
veneen laidat valittaa
anna airojen levätä
kuka laskee kuikan huudot ja silkkiuikun poikaset
mistä tiedät ettei
loputonta ruovikkoa tarvitse pelätä
mistä tiedät ettei
aurinko erehdy suunnasta
saaressa salainen paikka
unet nuotiotulista ja sateesta teltan kattoon
ehkä
…
Lue koko teksti
Paljaat sormet
sellon kielillä;
pehmeät napsahdukset
kuin kesäsateen pisarat
rauhallisesti putoavat
yksi kerrallaan
kukin erilainen
ainutlaatuinen
kattoon, ikkunaan –
Tartut käteeni,
väreet kipuavat suoniani
kuin aikataulujaan kiinni kurovat junat
Mihin orkesterit katoavat
konserttien jälkeen?
Lue koko teksti