RUNOT

Kuumaa kesää

Hyvää runon ja suven päivää!


auringon häikäisy sulkee silmät

      kuuma ilma tuskin liikkuu

kuivuus ei tuoksu miltään – ellei sitten

            neulasilta ja pölyltä

mustarastas ei vähästä väsähdä

*

astun varovasti vehreyteen

valon ja varjon vuoropuheluun

vihreän eri sävyihin, kerroksiin

*

pienet lemmikit veden äärellä

            sinisiä mattoja

valon hohde rantatädykkeiden ympärillä

            kukkatähkät pystypäin

      kuin uhmaisivat kuihtumista

            sydänkesän loppua

mesiangervon ylenpalttisuus

      ja mikä tuoksu

*

kosteikkoa kiertää polku

kuiva savi halkeilee

*

maitohorsma, tulikukka, rentunruusu

      katson yksittäistä kukkaasi

            terälehtien ruusuisuutta

enkä enää kummeksu useita nimiäsi

*

mäkikuisman terälehdet

      auringon kultaa

            entä kurttuisuus

miksi jo nyt – toisaalta niin tuttua

*

polun varressa

yksinäisen sinikellon

kaino katse

mistä sinäkin

      siihen tupsahdit